Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Euroopan otettava globaali johtajuus
Kolumni

Euroopan otettava globaali johtajuus

Suomalaisista 80 prosenttia näkee globalisaation vahvistavan talouskasvua. 69 prosenttia uskoo suomalaisyritysten hyötyvän siitä. Näillä lukemilla suomalaiset ovat globalisaatioon myönteisesti suhtautuvien EU-kansalaisten kärjessä yhdessä ruotsalaisten ja tanskalaisten kanssa. Asenteita mitattiin kesän 2017 Eurobarometrissa.

Mittari osoittaa suomalaisten luottavan omaan pärjäämiseensä kansainvälisessä kilpailussa. Uskolle on myös katetta. Suomen taloudelle vienti on aina ollut tärkeää.

Vaikka myös Suomessa on menetetty paljon työpaikkoja sekä teknologisen muutoksen että koventuneen kilpailun vuoksi, meillä on pyritty huolehtimaan siitä, etteivät ihmiset jää tyhjän päälle. Kun työntekijöillä on hyvä perusosaaminen ja mahdollisuudet päivittää omaa osaamistaan, ei globaalia kilpailua tarvitse pelätä.

Euroopalle kansainvälinen kauppa on tärkeää. Joka seitsemäs työpaikka on kiinni viennistä. Yhdysvaltain äkkiväärän presidentti Trumpin halu irtautua monista kansainvälisistä sopimuksista ja järjestöistä on lisännyt muun maailman mielenkiintoa Eurooppaa kohtaan kauppakumppanina. Kauppakomissaarin ovelle on keväästä alkaen ollut suorastaan jono.

Uusia kauppasopimuksia kannattaa tavoitella.

Jokainen lisämiljardi vientiä tarkoittaa Eurooppaan keskimäärin 14 000 uutta työpaikkaa. Vapaakaupan hyötyjä kuvaa hyvin vuonna 2011 EU:n ja Etelä-Korean välille solmittu kauppasopimus. Ensimmäisen viiden vuoden aikana se kasvatti Euroopan vientiä Koreaan tavaroissa 55 prosenttia ja palveluissa 40 prosenttia.

Samansuuruinen kasvu näkyy myös Suomen vientiluvuissa. Korean vienti kasvoi Suomessa kaikilla sektoreilla. Parhaiten kaupaksi ovat käyneet koneet ja laitteet, metalli- ja kemianteollisuuden tuotteet, elektroniset laitteet ja puu- ja paperituotteet.

Merkittävää kasvua odotetaan lähivuosina Eurooppaan myös Kanadasta, jonka kanssa solmittu kauppasopimus CETA astui hiljattain voimaan. Japanin kanssa EU löi kesällä poliittiset kauppalinjaukset lukkoon, nyt meneillään ovat tekniset neuvottelut yksityiskohdista. Vastaava prosessi on käynnissä Meksikon ja Etelä-Amerikan alueiden kanssa. Uusimpina avauksina EU-komissio haki syyskuussa valtuuksia kauppaneuvotteluiden käynnistämiseksi Australian ja Uuden Seelannin kanssa.

Kauppasopimuksilla tavoitellaan lisää kasvua ja työtä, mutta samalla ne ovat Euroopalle myös tapa ohjata maailman kehityksen suuntaa. Markkinoiden vastavuoroisen avaamisen lisäksi kauppa- ja investointisopimuksissa linjataan nyt yhä laajemmin muun muassa ihmisoikeuksiin, työoloihin, ympäristönsuojeluun, elintarviketurvallisuuteen, kansanterveyteen ja tuotantoeläimiin liittyvistä periaatteista. Maailman suurimpana kauppa-alueena Euroopan unionin tekemillä linjauksilla on merkitystä.

Nyt myös kansalaiset voivat osallistua ja seurata kauppaneuvotteluita entistä paremmin. EU-komissio on päättänyt jatkossa julkistaa kaikki suosituksensa neuvotteluohjeiksi. Käytäntö aloitettiin Australian ja Uuden Seelannin neuvotteluista. Samalla komissio esitti, että nyt ryhdyttäisiin tosissaan suunnittelemaan myös investointiriitojen ratkaisemiseen tarkoitettua monenvälistä tuomioistuinta. Nämä uudistukset lisäävät läpinäkyvyyttä ja vahvistavat myös yleistä luottamusta kansainvälisen kaupan sääntöihin.

Euroopan unioni on maailman suurin kauppamahti, kehitysavun antaja ja investoija. Niillä linjauksilla, joita EU kumppaneidensa kanssa osana kauppasopimuksia tekee, on iso ohjausvaikutus myös laajemmin.

Koska Yhdysvallat ei ole enää halukas eikä nähtävästi kykeneväkään toimimaan globaalin maailman johtajana, on Euroopan otettava enemmän johtajuutta. Siihen meillä on täydet edellytykset.

Kolumni julkaistu Nykypäivä-lehdessä 11/2017

Lisätietoja

Emma Hannonen

Emma Hannonen

Poliittinen avustaja

Digiagenda

Energiaunioni

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

+32 491 33 2094

emma.hannonen@europarl.europa.eu