Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Nuoret Suomen EU-puheenjohtajuuden prioriteetiksi
Kolumni

Nuoret Suomen EU-puheenjohtajuuden prioriteetiksi

EU-parlamentti käsitteli kuluneen viikon täysistunnossan nuorisotakuun toteutumista. Suomen mallia mukaileva nuorisotakuu otettiin Euroopan tasolla käyttöön 2013. Tuloksissa on vielä paljon parannettavaa.

Vaikka Euroopan unionissa työttömyysaste on nyt alhaisimmillaan sitten vuoden 2008, nuorten työttömyys kasvoi talouskriisin aikana muita nopeammin ja on monessa maassa myös jäänyt huolestuttavan korkealle. Sama näkyy Suomessa. Kun syyskuussa työttömyysaste oli kahdeksan prosenttia, alle 25-vuotiailla se oli yli kaksinkertainen.

Nuorten työllistyminen on koko Euroopan kohtalonkysymys. Paras vastaus nuorisotyöttömyyteen on osaaminen ja koulutus. Tilastot vahvistavat, että hyvä koulutus ehkäisee työttömyyttä tehokkaimmin.

Lisääntynyt kansainvälinen kilpailu, sekä digitalisaation ja robotisaation eteneminen tarkoittaa isoja muutoksia työelämässä. Koulutuksen on tarjottava jokaiselle nuorelle riittävä perusosaamine ja valmiudet, mutta yhtä tärkeää on mahdollistaa osaamisen päivittäminen työuran aikana.

Vaikka jokainen jäsenmaa vastaa itse koulutusjärjestelmästään, Euroopan tasolla on asetettu yhteiset 2020-tavoitteet tulevaisuuden osaamisen varmistamiseksi. Tavoitteena on, että 95 prosenttia yli nelivuotiaista osallistuisi varhaiskasvatukseen, koulupudokkaiden osuus 18-24-vuotiaista laskisi alle 10 prosenttiin, 40 prosentilla 30-34-vuotiaista olisi korkea-asteen koulutus ja 82 prosenttia vähintään toisen asteen suorittaneista työllistyisi kolmen vuoden kuluessa valmistumisesta.

Vaikka Suomi kuuluu sekä Euroopassa että maailmassakin koulutuksen kärkimaihin, ei meilläkään näiden tavoitteiden saavuttaminen ole itsestäänselvää. Esimerkiksi lasten kotihoito on Suomessa niin yleistä, että varhaiskasvatukseen osallistumisaste on tuoreen OECD-vertailun perusteella meillä huomattavasti muuta Eurooppaa alhaisempi, vain 74 prosenttia. Tällä saattaa olla jatkossa merkitystä oppimiselle, sillä tutkimuksissa on nähty yhteys laadukkaan varhaiskasvatuksen ja myöhemmän osaamisen välillä.

Myöskään korkeakoulutettujen osuus ei juuri noussut Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kun koulutustason nostoon on muualla maailmassa samaan aikaan satsattu voimakkaasti, entinen kärkimaa Suomi onkin tipahtanut OECD-vertailussa nyt hätkähdyttävästi keskiarvon alapuolelle. Monessa maassa jo yli puolet nuorista aikuisista on korkeakoulutettuja, meillä 25-34-vuotiaista vain 41 prosenttia. Tämä siitä huolimatta, että korkeakoulutuksen kyllä aloittaa ikäluokasta 60 prosenttia. Läpäisy on kuitenkin heikkoa ja opiskelu hidasta, opiskelupaikatkin tahtovat kasautua samoille henkilöille pääsykoejärjestelmän vuosia jatkuneista uudistamispyrkimyksistä huolimatta.

Uudistuksia ja ryhtiliikettä tarvitaan jotta PISA-tuloksestaan tunnettu Suomi ei menettäisi asemaansa korkean osaamisen maana. Opetus-ja kulttuuriministeriön viime viikolla esittämän 2030-korkeakouluvision tavoite, jonka mukaan puolet nuorista aikuisista suorittaisi jatkossa korkeakoulututkinnon on hyvä ja kannatettava. Samoin kun T&K-menojen nostaminen takaisin neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Osaamistason parantamisessa kyse on hyvinvoinnista, kasvusta ja tulevaisuuden kilpailukyvystä. Se tulee nostaa vahvasti myös Suomen tulevan EU-puheenjohtajuuden kärkiteemoihin. Nuoret, osaaminen ja koulutus on meille luonteva painopiste, sillä peruskoululaisten PISA-menestyksen ja hyvän teknologisen osaamisen ansioista Suomen esimerkki ja koulutuspoliittiset linjaukset kiinnostavat edelleen maailmanlaajuisesti.

EU-tasolla ratkottavana on suuria yhteisiä haasteita. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa työvoiman ikääntyminen, ammattitaidon puutteet, teknologian kehitys ja globaali kilpailu. Puheenjohtajamaa Viro pyrkii parhaillaan edistämään erityisesti koulutuksen ja työmarkkinoiden yhteyttä.

On tärkeää ettei yksikään nuori jää tyhjän päälle, vaan pääsee nopeasti kiinni oppimiseen tai työhön. Tämän toteutumiseksi tarvitaan vielä monissa maissa sekä jäykkien  koulutusjärjestelmien että työmarkkinoiden uudistuksia. Niin Suomessakin.

Kolumni julkaistu Keskisuomalaisessa lokakuussa 2017.

Lisätietoja

Janiika Vilkuna

Janiika Vilkuna

Viestintäkoordinaattori

Viestintä

Vierailut

+32 491 33 2480

janiika.vilkuna@europarl.europa.eu