Marraskuun lopussa kokoontuvalta EU-Afrikka-huippukokoukselta kaivataan konkreettisia tuloksia. Vaikka Suomesta katsottuna Afrikka tuntuu olevan kaukana, koko Euroopan kannalta Afrikan kehitys on yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista. Sillä on vaikutuksensa myös Suomeen.

Toisin kuin Euroopassa, jossa väki vähenee ja ikääntyy,  Afrikan väestö on nuorta ja kasvaa nopeasti. Afrikan asukasmäärän ennustetaan yli kaksinkertaistuvan nykyisestä miljardista jopa 2,5 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Kun vuonna 2030 eurooppalaisten keski-ikä on 45 vuotta, afrikkalaisten on 21 vuotta.

Ellei Afrikan nuorille pystytä rakentamaan omilla kotiseuduillaan parempia elämän mahdollisuuksia, se tulee näkymään valtavana muuttopaineena kohti Eurooppaa. Arvioiden mukaan Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan pitäisi luoda jopa 18 miljoonaa työpaikkaa vuosittain, jotta kasvava nuorisomäärä työllistyisi. Nykyisin virallisia työpaikkoja syntyy vain kolme miljoonaa.

Tehtävälista on pitkä. EU-Afrikka-huippukokouksen pääteemaksi on aivan oikein valittu investoinnit nuoriin, mutta samaan aikaan ratkottavana on useita sotiin, konflikteihin, huonoon hallintoon ja ilmastonmuutoksen kiihdyttämään kuivuuteen liittyviä ongelmia.

Koulutus on kaikkialla maailmassa avain parempaan tulevaisuuteen, ja niin myös Afrikassa. Jo pelkästään maanosan peruskoulutukseen on saatava isoja parannuksia. Ensinnäkin kaikille lapsille on ylipäätään taattava pääsy kouluun; Afrikassa edelleen 30 miljoonaa lasta jää peruskoulun ulkopuolelle, heistä valtaosa tyttöjä. Toiseksi on huolehdittava siitä, että nykyistä useampi pystyisi käymään peruskoulun loppuun ja myös jatkamaan opintojaan.

Jotta oppiminen onnistuisi, tarvitaan lisää satsauksia sekä opettajakoulutukseen että ylipäätään koulujen varustukseen: Unicefin raportin mukaan Afrikan peruskouluista edelleen valtaosa on ilman sähköä, puolet ilman vettä ja vain kolmanneksella on käymälä. Puutteet perusvarustuksessa vaikuttavat sekä lasten mahdollisuuteen käydä koulua että saada tulevaisuuden kannalta tarvittavaa tietoa. Kun sähköä ei ole, ei sen enempää digitaalisiin taitoihin kuin internetiinkään ole pääsyä. Käymälän puute saa monet tytöt lopettamaan koulunkäynnin.

Merkittäviä investointitarpeita on siis aivan perusasioissakin. Lisäsatsauksia tarvitaan myös ammatillisen- ja korkeakoulutuksen kehittämiseen.

Konkreettisina uusina askeleina EU on laajentamassa Erasmus+ -ohjelmaa Afrikassa muun muassa ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutettujen verkostojen osalta. Myös nuorisojärjestöille avataan vaihto-ohjelmia demokratian ja osallisuuden edistämiseksi. Koulutus- ja nuorisovaihto onkin yksi parhaita tapoja voimaannuttaa nuoria ja parantaa koulutuksen laatua.

Euroopan unioni on jäsenmaidensa kanssa maailman suurin kehitysyhteistyörahoittaja. Afrikankin virallisesta kehitysavusta puolet tulee Euroopasta. Suomi on omassa kehitysyhteistyössään ottanut vahvan suuntauksen tyttöjen ja naisten oikeuksien vahvistamiseen, ja erityisesti lisääntymisterveyden edistämiseen. Tämä on aivan oikea suunta, jota myös koko Euroopan unionin tulee vahvemmin seurata.

Perhesuunnittelun mahdollisuudella on suorat vaikutukset väestökehitykseen ja muuttoliikkeeseen. Erityisesti nyt kun Trumpin Yhdysvallat on vetänyt perhesuunnitteluhankkeilta tukensa pois, Euroopan vastuu korostuu.

Vaikka kehitysyhteistyöllä on edelleen iso merkitys EU-Afrikka-suhteelle, yksityisten yritysten ja investorien osuutta on pyrittävä kasvattamaan. Itse asiassa jo nyt Euroopasta suuntautuu yksittäisten ihmisten rahalähetyksiä Afrikkaan yhtä paljon kuin kehitysapuakin, ja eurooppalaisia suoria sijoituksia vieläkin enemmän, yli 30 miljardia vuodessa. Yhteistyön linkki on siis vahva, mutta niin ovat myös investointi- ja kehittämistarpeet.

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 700 miljoonaa ihmistä elää ilman nykyaikaista energiaa ja sähköä. Vuoteen 2030 mennessä sähkönkysynnän odotetaan kolminkertaistuvan. On varmistettava että kasvu rakentuu kestävälle pohjalle, eikä fossiilisten energialähteiden varaan. Osana Pariisin ilmastosopimusta Euroopan unioni on sitoutunut tukemaan Afrikkaa toimissa, joilla parannetaan energian saatavuutta, mutta samalla lisätään uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta siten että päästöt vähenevät.

Afrikan vakaudella on Euroopalle suuri merkitys. Parhaillaan EU:lla on meneillään alueella seitsemän kriisinhallintaoperaatiota. Konfliktien, radikalisaation ja terrorismin ehkäiseminen Afrikassa, samoin kuin toimiva rajavalvonta ja ihmissalakuljetusten estäminen vaikuttavat suoraan myös Euroopan turvallisuuteen.

Viides AU-EU-huippukokous pidetään Abidjanissa Norsunluurannikolla 29.–30.11.2017. 

Teksti julkaistu Turun Sanomissa 29/11/2017