Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Tutkimus- ja kehitystyö luo pohjan tulevaisuuden menestykselle
Kolumni

Tutkimus- ja kehitystyö luo pohjan tulevaisuuden menestykselle

Eurooppalaiset yritykset ovat lisänneet ilahduttavasti investointejaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Investoinnit kasvoivat vuonna 2016 edellisvuoteen nähden 7 prosenttia, kertoo EU-komission joulukuun alussa julkistama R&D Scoreboard. Lisäys on globaalin keskiarvon yläpuolella, samaa tasoa USA:n kanssa. Voimakkain lisäys Euroopassa tehtiin autoteollisuudessa.

Tämä on lupaavaa. Autoteollisuus on Euroopan suurin teollisuuden ala, ja oikeilla valinnoilla meillä on täydet mahdollisuudet nousta puhtaan ja tehokkaan liikenteen johtajaksi maailmassa. Myös Suomella voi olla tässä merkittävä rooli. Olemme sekä digitaalisessa osaamisessa että puhtaissa teknologioissa maailman kärjessä. Molemmille on liikenteen saralla kysyntää. Toisaalta olemme jäämässä ICT-alan investoinneissa Yhdysvalloista jälkeen yhtä enemmän, mikä on huolestuttavaa.

Yhdysvaltalaiset yritykset ovat maailmanlaajuisesti t&k-investoinneissa edelleen ylivoimaisia ykkösiä, vastaten koko potista 39 prosenttia. Eurooppalaisten osuus on pysytellyt 26 prosentissa. Kiina on edelleen Japanin takana, mutta etenee kovaa vauhtia. Viime vuonna kiinalaisyritykset lisäsivät tutkimus- ja tuotekehitysinvestointejaan lähes 19 prosenttia. Näillä investoinneilla luodaan pohjaa tulevaisuuden menestykselle.

Suomalaisille maavertailu antaa paljon miettimisen aihetta. Vaikka Eurooppa etenee oikeaan suuntaan, entinen maailman ykkönen Suomi on pudonnut nyt Euroopankin vertailussa vitoseksi, kun verrataan t&k-investointeja bruttokansantuotteeseen.

Viime vuonna Suomi ylsi enää 2,75 prosentin tasoon. Kymmenessä vuodessa meidän t&k-investointimme ovat kokeneet EU-maiden rajuimman laskun. Taustalla on ennen kaikkea suuryritysten isot leikkaukset, joita kurimuksessa olleella julkisella rahoituksella ei ole kyetty paikkaamaan. Kun yritykset vielä vuonna 2006 vastasivat 71 prosentista Suomen t&k-menoista, nyt niiden osuus pienentyneestä potista on pudonnut 66 prosenttiin.

Kehityskulku on huolestuttava. Suomen koko 100-vuotinen historia on perustunut vahvaan koulutukseen ja osaamiseen. Vaikka taso on edelleen erinomainen, maailma menee kovaa vauhtia eteenpäin, eikä Suomi saa jäädä jalkoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö onkin lanseerannut osana Korkeakouluvisiotaan tavoitteen, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä t&k-investointien osuus kasvatetaan neljään prosenttiin BKT:stä ja korkeakoulutettujen osuus 50 prosenttiin ikäluokasta. Hyviä ja kannatettavia linjauksia, joiden saavuttaminen tulee olemaan kovan työn takana.

Näitä investointeja on tehtävä. Kyse on tulevaisuuden hyvinvoinnista, kasvusta ja kilpailukyvystä. Osaaminen on nostettava vahvasti myös Suomen tulevan EU-puheenjohtajuuden kärkiteemoihin. Nuoret, osaaminen ja koulutus on meille luonteva painopiste, sillä peruskoululaisten PISA-menestyksen ja hyvän teknologisen osaamisen ansioista Suomen esimerkki ja koulutuspoliittiset linjaukset kiinnostavat edelleen maailmanlaajuisesti.

Vaikka koulutus kuuluu edelleen jokaisen jäsenmaan omaan toimivaltaan, sillä on nyt entistä suurempi paino EU-pöydissä. Osoituksena tästä EU-komissio esitti marraskuussa eurooppalaisen koulutusalueen luomista vuoteen 2025 mennessä. Sen mukaisesti osa EU-tason koulutuspoliittisista tavoitteista otettaisiin jatkossa mukaan talouden ohjausjakson seurantaan ja arviointiin. Suomalaisille tämä varmasti sopii, mutta sitä ennen meidän on tehtävä itse tarvittavat päätökset, jotta Suomi nousee takaisin sinne mihin se kuuluu: osaamisen kärkeen.

Kolumni julkaistu Akavalaisessa 12/12/2017.

Lisätietoja

Janiika Vilkuna

Janiika Vilkuna

Viestintäkoordinaattori

Viestintä

Vierailut

+32 491 33 2480