Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Euroopan unionissa energian vuosi
Kolumni

Euroopan unionissa energian vuosi

Euroopan parlamentissa paahdetaan parhaillaan loppusuoralla tulevasta energia- ja ilmastolainsäädännöstä. Suomessa on erityisen tarkasti seurattu metsänkäyttöön vaikuttavia osioita. Pitkän työn tuloksena ne ovat nyt asettumassa oikeaan uomaan.

Metsien hiilinieluja koskevasta LULUCF-asetuksesta on saavutettu parlamentin, neuvoston ja komission kesken myönteinen neuvottelutulos ja myös käsittelyssä oleva uusiutuvan energian RED2-direktiivi vastaa pitkälti suomalaisia tavoitteita. Lopulliset päätökset molemmista menevät ensi vuoden puolelle.

Energiaunionin rakentaminen on ollut Euroopan parlamentissa yksi tämän kauden päätavoitteita. Euroopan unioni tuo yli puolet energiastaan EU:n ulkopuolelta; joka päivä yli miljardilla eurolla. Niin talouden kuin huoltovarmuudenkin kannalta energiaa olisi järkevää tuottaa enemmän itse. Siksi pyrkimys on nyt parantaa energiatehokkuutta, tehostaa EU:n sisäistä energiamarkkinaa, lisätä uusiutuvaa energiaa ja vähentää tuontiriippuvuutta. Tavoite on myös vähentää päästöjä ja uudistaa samalla koko Euroopan teollisuutta modernimmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi.

Osin tässä on jo onnistuttu. Vuoden 2020 tavoitteet, joiden mukaan EU-maiden piti vähentää päästöjä 20%, parantaa energiatehokkuutta 20% ja nostaa uusiutuvan energian osuudeksi 20%, tullaan saavuttamaan. Ja mikä parasta, samaan aikaan kun hiilidioksidipäästöt vuoteen 1990 verrattuna ovat pudonneet jo 23%, EU-maiden bruttokansantuote on kasvanut 53%.

Kestävä kasvu on siis mahdollista.

Suomessa päästöt henkeä kohti ovat suuremmat kuin EU:ssa keskimäärin, emmekä ole pystyneet vähentämään päästöjä yhtä paljon kuin muu Eurooppa. Tekemistä siis riittää. Tehokkaan lämmitysjärjestelmän ansiosta suomalaisten asuminen ja rakennukset eivät tuota päästöjä samaan tahtiin kuin muualla Euroopassa, mutta erityisesti Suomen energiaintensiivinen teollisuus sekä maa- ja metsätalous erottuvat vielä suurena kasvihuonekaasujen aiheuttajana.

Uusiutuvan energian käytössä Suomi on Euroopan kärkimaita. Meillä jo yli 39% energiasta on uusiutuvaa, kiitos tehokkaan metsäteollisuuden, jonka prosessien sivuvirrat, tähteet ja jätteet voi fiksusti hyödyntää energiaksi. Lukemat paranevat entisestään, kun Äänekosken biotuotetehdas on otettu käyttöön. Tehdas tuottaa 2,5 kertaa enemmän energiaa kuin itse käyttää ja nostaa koko Suomen uusiutuvan energian osuutta peräti 2 prosenttiyksiköllä.

Edelläkävijä Suomi on myös liikenteen uusiutuvissa polttoaineissa. Suomessa biopolttoaineiden osuus on jo 22 prosenttia, kolminkertaisesti yli Euroopan keskiarvon. Sen ansiosta myös liikenteen päästöt ovat meillä viime vuosina pudonneet muita enemmän.

Käsittelyssä olevissa energiadirektiiveissä asetetaan nyt uudet tavoitteet vuosille 2020–2030. Lähes kautta linjan kunnianhimon tasoa on nostettu. Komissio esittää, että päästöjä vähennettäisiin jatkossa 40%, energiatehokkuutta parannettaisiin 30% ja uusiutuvan energian määrä nostettaisiin tasolle 27%. Direktiiveistä on väännetty koko syksy valiokunnissa. Tavan mukaan parlamentilla on halua nostaa tavoitetaso korkeammalle. Täysistunnon äänestykseen direktiivit tulevat alkuvuodesta.

Vain liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osalta komissio on pudottanut kunnianhimon tasoa. Se esitti vuodelle 2030 liikenteen uusiutuvan tavoitteeksi vain 6,8% osuutta. Pettymys Suomelle, jossa teollisuus on investoinut voimakkaasti biopolttoaineiden kehittämiseen.

Ikävä kyllä biopolttoaineilla on Euroopassa varsin huono maine. Se johtuu alkuaikojen virheistä – erityisesti ruokakasveihin pohjautuva biopolttoainetuotanto ei ollut ympäristön kannalta kestävää. Ala on kuitenkin kehittynyt huimasti, ja nyt Suomessa tuotetaan biopolttoaineita erittäin kestävästi pääosin jätteistä ja tähteistä.

EU-parlamentin teollisuusvaliokunnassa tämä viesti on kuultu, ja nyt enemmistön tuella esitämme täysistunnolle, että liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus lähes tuplattaisiin komission esitykseen nähden. Tavoite 12% olisi myönteistä sekä ympäristön että alaan investoineen Suomen teollisuuden kannalta.

On selvää, että yksin biopolttoaineilla ei liikenteen päästöongelmia ratkaista. Avuksi tarvitaan sekä tehokkaampaa logistiikkaa ja teknologiaa että useita vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten sähköä, vetyä ja kaasua. Autokannan uusiutuminen vie aikansa, joten ympäristöystävällisten biopolttoaineiden sekoittaminen bensaan ja dieseliin on nopein tapa vähentää päästöjä.

Tämä vuosi on ollut tiivistä energiapolitiikan aikaa Euroopan foorumeilla. Työtä riittää, mutta asiat etenevät nyt oikeaan suuntaan.

Kolumni julkaistu Keskisuomalaisessa 18.12.2017.

Lisätietoja

Emma Hannonen

Emma Hannonen

Poliittinen avustaja

Digiagenda

Energiaunioni

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

+32 491 33 2094

emma.hannonen@europarl.europa.eu