Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Jätteetöntä joulua
Kolumni

Jätteetöntä joulua

Muovin keksimisestä tulee tänä vuonna 110 vuotta. Kovin suuriin juhliin ei ole aihetta, sillä maailma on hukkumassa jätteeseen. Yksi suurimmista ongelmista on muovi, jonka tuotannon arvioidaan vielä jopa kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

Vaikka kierrätys on jonkin verran kasvanut, valtaosa maailman muovista päätyy edelleen kaatopaikoille, maastoon ja mereen. Kestämätön tilanne.

Joulunalusviikolla EU:n kolmikantaneuvottelussa päästiin alustavaan sopimukseen uudesta jätepaketista. Direktiivien tärkeimpänä päätavoitteena on vähentää kaatopaikoille päätyvän yhdyskuntajätteen osuus 10 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.

Jatkossa jäsenmaiden on järjestettävä erilliskeräykset metallin, lasin, paperin ja biojätteen lisäksi juuri muoville ja vuodesta 2025 alkaen myös tekstiileille. EU-komissiolta odotetaan vielä erillistä muovistrategiaa heti joulun jälkeen, niin isosta ympäristöongelmasta on kyse.

Suomessa monet EU:n jätteenvähennys ja -kierrätystavoitteet saavutetaan jo melko hyvin, mutta tekemistä on meilläkin lajittelussa kautta linjan, ja erityisesti puu- ja muovipakkausten osalta.

Suomessa yhdyskuntajätteen kierrätysasteeksi arvioidaan nyt 35–40 prosenttia, kun EU-tasolla tavoitteeksi asetettiin nyt 65 prosenttia vuonna 2035. Tavoitteiden vauhdittamiseksi valtioneuvosto hyväksyikin tällä viikolla Suomessa sekä uuden valtakunnallisen jätesuunnitelman että esityksen jätelainsäädännöksi.

Jätteen vähentämisessä urakka on suuri, mutta hyvä puoli on, että jokainen voi tehdä osansa.

Joulu on otollista aikaa myös jätteen vähentämiselle, lajittelulle ja kierrätykselle. Lahjaostoksilla turhaa pakkaamista voi välttää, ja käyttää muovien sijaan biopohjaisia tuotteita.

Jouluruokia ei kannata ostaa yli tarpeen; Suomessa heitetään päivittäin ruokaa menemään yli miljoona kiloa. Se on talouden ja ympäristön kannalta hirvittävää tuhlausta.

Mainio idea on myös Kemianteollisuuden aloitteesta käynnistetty ”Kinkkutemppu”, jossa tämän joulun paistinrasvat kerätään talteen liikenteen polttoaineeksi. Yhden kinkun rasvalla ajaa henkilöautoa jopa kolme kilometriä!

Jätteen vähentämisessä, kierrätyksessä ja materiaalien uudelleenkäytössä on vain voitettavaa. Suomi on ollut yksi kantava voima Euroopan kiertotalouden edistämisessä. Tätä työtä kannattaa jatkaa, ja meidän omat kulutusvalintamme ovat siinä tärkeässä roolissa.

Kolumni on julkaistu Turun Sanomissa 22.12.2017

 

Lisätietoja

Janiika Vilkuna

Janiika Vilkuna

Viestintäkoordinaattori

Viestintä

Vierailut

+32 491 33 2480

janiika.vilkuna@europarl.europa.eu