Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Liikenteen päästöjä alennettava
Kolumni

Liikenteen päästöjä alennettava

Euroopassa liikenteeseen on kiinnitetty liian vähän huomiota päästöjen vähentämisessä. Samaan aikaan kun päästöjä muutoin on saatu leikattua, liikennesektorin osalta ne ovat vain kasvaneet.

Ripeitä toimia tarvitaan kehityksen kääntämiseksi. Jo nyt liikenne tuottaa viidenneksen päästöistä, ja liikennemäärien ennustetaan tulevaisuudessa merkittävästi kasvavan.

Käänne on mahdollinen. Sen osoittaa Suomi omalla esimerkillään.

Euroopan komission tuoreen energiaunioni-vertailun perusteella Suomi on yksi harvoja maita, joissa liikenteen päästöt on saatu vähenemään vuoteen 1990 verrattuna.

Meilläkin tämä muutos parempaan on tapahtunut vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana uuden teknologian ja puhtaampien polttoaineiden ansiosta.

Suomessa sinivihreän hallituksen toteuttama autoverouudistus kannusti ihmiset hankkimaan entistä vähäpäästöisempiä autoja. Samaan aikaan koko maantieliikenteen päästöjä on pystytty pudottamaan investoimalla voimakkaasti kestäviin biopolttoaineisiin. Näiden käytössä olemme Euroopan kärkeä yhdessä Ruotsin kanssa. Myös Itämeren meriliikenteessä puhtaammat polttoaineet ja teknologia etenevät.

Nyt viimeinkin näyttää siltä, että myös koko Euroopan tasolla ollaan ottamassa liikenteen päästöjen vähentämiseen vahvempi ote.

EU-komissio esitteli joulun alla uuden puhtaan liikenteen pakettinsa, jossa autovalmistajien edellytetään vähentävän uusien henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjä 30 prosenttia nykyisestä vuoteen 2030 mennessä.

Myös raskaalle liikenteelle on tulossa omat rajoitusehdotukset.

Komissio esittää uutta 200 miljoonan euron tukipottia sähköautojen akkuteknologian kehittämiseen ja lähes 800 miljoonan euron rahoitustukea houkutellakseen investointeja vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkostoon.

Parhaillaan EU-parlamentissa on loppusuoralla myös uusiutuvan energian RED2-direktiivin käsittely, jossa linjataan tavoitteet uusiutuvien polttoaineiden käyttöön liikenteessä. Aiempi vuoden 2020 tavoite oli 10 prosenttia. Tähän vain harva EU-maa on yltämässä, mutta Suomessa se toteutuu jo nyt yli tuplaten.

Sekä EU-parlamentti että jäsenmaat haluavat nostaa tavoitetta vuodelle 2030, mikä on perusteltua.

Kestävästi tuotetut biopolttoaineet ovat nopein tapa vähentää jo olemassa olevan autokannan päästöjä, mutta eivät tietenkään yksin riitä. Tarvitaan sekä tehokkaampaa liikennejärjestelmäsuunnittelua, logistiikkaa ja ajoneuvoteknologiaa että useita vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten sähköä, vetyä, kaasua ja LNG:tä.

Senkin jälkeen kun maantieliikenne entistä vahvemmin sähköistyy, biopolttoaineita tarvitaan vielä pitkään lentoliikenteessä korvaamaan kerosiinia.

Paljon on tehtävä, jotta kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan.

Meillä on kuitenkin iso keinovalikoima käytettävissä. Suomella on korkean teknologian maana edellytykset toimia suunnannäyttäjänä koko Euroopalle ja vauhdittaa samalla teollisuutemme kilpailukykyä kansainvälisesti.

Kolumni julkaistu Turun Sanomissa 10.1.2018.

Lisätietoja

Sarianna Kankare

Sarianna Kankare

Poliittinen avustaja

Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Tapaamiset ja tapahtumat

Median yhteydenotot

+32 489 50 8107