Kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen kannustaa EU:ta kunnianhimoiseen päästöjen vähentämiseen. Ensi viikolla Euroopan parlamentti äänestää energia- ja ilmastotavoitteista vuodelle 2030.

”EU on vähentänyt päästöjään 23 prosenttia vuodesta 1990 samalla kun BKT kasvoi 53 prosenttia. Kestävä kasvu on siis mahdollista. On vain toimittava entistä fiksummin ja tehokkaammin”, Virkkunen toteaa.

”EU tulee saavuttamaan asettamansa 2020 energia- ja ilmastotavoitteet. Nyt on perusteltua nostaa kunnianhimon tasoa. Oikein toimimalla Eurooppa pystyy samaan aikaan sekä vähentämään päästöjä, uudistamaan talouttaan että luomaan merkittävästi uusia yrityksiä ja työpaikkoja.”

Suomessa tulevasta energia- ja ilmastopaketista suurinta kiinnostusta on herättänyt uusiutuvan energian direktiivi (RED2). Asia on Suomelle tärkeä, sillä Suomi on metsäteollisuuden ansiosta uusiutuvan energian ja liikenteen uusiutuvien polttoaineiden kärkimaa.

”Metsän energiakäyttö herättää aivan ymmärrettävästi huolta kansainvälisesti. Myös Suomen omissa intresseissä on varmistaa, että puun osalta pyritään aina mahdollisimman korkeaan jalostusasteeseen. Energiaksi on jatkossakin laitettava vain sivuvirrat ja se puu, joka ei muuhun kelpaa”, Virkkunen linjaa.

Hän ei kuitenkaan kannata EU:n ympäristövaliokunnan kantaa, jonka mukaisesti puun energiakäytössä pitäisi noudattaa tiukasti jätehierarkiaa, eikä se saisi aiheuttaa markkinavaikutuksia.

”Hyviä periaatteita sinänsä, mutta lainsäädäntöön tuotuna aiheuttavat esteitä järkevälle metsänkäytölle. Näihin kohtiin ajan täysistunnossa muutosta”, Virkkunen sanoo.

Hänen mielestään myös kehittyneiden biopolttoaineiden määritelmää tulee laajentaa siten, että niihin luettaisiin kaikki kestävyyskriteerit täyttävät raaka-aineet.

”Tämä kannustaisi alan tutkimusta, innovaatiota ja tuotekehitystä. Teknologian kehittyessä yhä uusia raaka-aineita voidaan jalostaa kestävästi polttoaineiksi.”

Uusiutuvan energian osuuden EU-parlamentti haluaisi nostaa jopa 35 prosenttiin ja liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuuden 12 prosenttiin.

”Suomen kannalta nämä eivät tuota ongelmia, sillä meillä toteumat ovat jo nyt korkeammalla”, Virkkunen sanoo.

Lisäksi EU-parlamentti äänestää energiatehokkuusdirektiivistä ja energiaunionin hallintomallista.

”Uudistukset ovat viemässä Euroopan energiamarkkinaa ihan oikeaan suuntaan, kohti parempaa tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja markkinaehtoisuutta.”