Suomea ei ole totuttu pitämään yrittäjyyden mallimaana. Onkin hienoa nähdä, että viime vuosina tuuli on alkanut kääntyä.

Euroopan komission tuoreessa pk-yrittäjyysvertailussa Suomi nostetaan jopa yhdeksi EU-maiden kilpailukykyisimmistä yrittäjyysympäristöistä.

Yrittäjyyden edistämiseksi linjatuista kymmenestä tavoitteesta Suomi on seitsemässä yli EU:n keskiarvon. Kiitosta Suomi saa erityisesti yrittäjyyttä tukevan osaamisen ja innovaatioiden edistämisestä, yrittäjyysmyönteisestä hallinnosta, rahoituksen saatavuudesta sekä toisen mahdollisuuden avaamisesta myös epäonnistumisen kokeneille yrittäjille.

Kehittämisen kohteiksi raportissa nostetaan muun muassa pienyritysten kansainvälistyminen sekä osallistuminen julkisiin hankintoihin.

Raportissa aivan oikein todetaan, että vaikka Suomessa on viimeiset kymmenen vuotta edistetty pk-yrittäjyyttä määrätietoisesti, yrittäjyyden vetovoiman kasvattamiseksi sosiaaliturvaa on kehitettävä, innovaatioiden kaupallistamista sekä vientiä edistettävä, ja yritysvaikutukset huomioitava kaikessa päätöksenteossa.

Näihin EU-komission suosituksiin on helppo yhtyä. Yrittäjyys on koko Euroopan ja Suomen talouden selkäranka. EU-alueen työpaikoista 67 prosenttia on pk-yrityksissä. Näistä yrityksistä 93 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä.

Koko mantereen tulevaisuuden kannalta pienyritysten toimintaedellytykset ovat siis aivan ratkaisevassa roolissa.

Pienyritysten merkitykseen on onneksi havahduttu viime vuosina myös Suomessa, ja meneillään on useita yrittäjyyttä tukevia uudistuksia.

Uudella hankintalailla on avattu kuntien palvelumarkkinoita. Pk-yritysten innovaatiotoimintaa on tuettu laajentamalla Tekesin innovaatiosetelit myös pk-yrityksien saataville. Maksuperusteisen alv:n ja laskujen tarkkojen maksuaikojen käyttöönotolla on helpotettu yrittäjien arjen rahavirtojen hallintaa. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen riskiä on pienennetty mm. pidentämällä koeaikaa, lisäämällä palkkatukea, helpottamalla pitkäaikaistyöttömän määräaikaisen työsopimuksen ehtoja sekä lyhentämällä takaisinottovelvoitetta.

Lisäksi osana ammatillisen koulutuksen reformia hyväksyttiin Suomen Yrittäjien esillä pitämä koulutussopimus, joka keventää ja helpottaa työpaikoilla tapahtuvaa oppimista.

Myös yrittäjän sairauspäivärahan omavastuuaikaa lyhennettiin neljästä päivästä yhteen päivään. Samoin meneillään on useita sääntelyn keventämiseen tähtääviä uudistuksia, joiden tavoitteena on vahvistaa markkinoita.

Nämä kaikki uudistukset ovat osaltaan parantamassa yrittäjien toimintaedellytyksiä. Yritysten menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta olennaista on luoda vakaa ja ennustettava ympäristö, joka kannustaa kasvuun ja investointeihin.

Harmillisesti kuitenkin liian moni suomalaisyritys tyytyy edelleen toimimaan kotimaan rajojen sisällä, vaikka koko 500 miljoonan asukkaan EU:n sisämarkkina ja sen tuomat kasvumahdollisuudet olisivat niille auki. Vientiä harjoittaa vain 12 prosenttia pk-yrityksistä. Osaamista on, mutta ehkä riittävää apua ja uskallusta puuttuu.

Toivottavaa onkin, että vuoden alusta Business Finland -nimen alle yhdistyneet Tekes ja Finpro saavat nyt paitsi uutta puhtia investointeihin ja innovaatioihin, pystyvät ennen kaikkea rohkaisemaan pk-yrityksiä kansainväliseen kasvuun.

Kolumni julkaistu Ilkassa 13.1.2018.