Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Energiamarkkinaa viedään nyt oikeaan suuntaan
Kolumni

Energiamarkkinaa viedään nyt oikeaan suuntaan

Helsingin Sanomat (14.1.) kirjoitti uusiutuvan energian tuotantokustannuksista, joiden kansainvälinen uusiutuvan energian järjestö Irena arvioi laskevan fossiilisten energialähteiden tasolle 2020-luvulla.

Alkaa olla jo aikakin. Uusiutuvaan energiaan pumpattu tuki sai Euroopan energiamarkkinat vuosikymmeneksi sekaisin ja johti siihen, ettei juuri kukaan investoinut energiaan ilman jonkinlaista tukea tai takuuhintaa. Nyt loppusuoralla oleva EU:n energiapaketti 2030 on lopulta viemässä energiamarkkinaa aivan oikeaan, nykyistä läpinäkyvämpään, energiatehokkaampaan ja markkinaehtoisempaan suuntaan.

Jatkossa muun muassa osa kansallisesta uusiutuvan ener­gian tuesta pitäisi avata myös muissa jäsenmaissa olevalle tuotannolle. Linjaus pakottaa jäsenmaat arvioimaan entistä tarkemmin jakamiensa tukien energiapoliittista tehokkuutta. Aina väliin kyse on näyttänyt olevan enemmänkin aluepolitiikasta kuin energia­politiikasta.

EU asetti aikoinaan tavoitteeksi tuottaa vuonna 2020 energiastaan 20 prosenttia uusiutuvista lähteistä. Tämä ­tavoite tullaan saavuttamaan, mutta erot jäsenmaiden välillä ovat suuria.

Voisi luulla, että esimerkiksi pyöräilystä ja tuulimyllyistään tunnettu Alankomaat olisi kovinkin edistyksellinen uusiutuvan energian suhteen, mutta eipä ole. Uusiutuvien energialähteiden osuus on siellä edelleen vain viitisen prosenttia energian­kulutuksesta. Sen sijaan metsäteollisuusmaat Ruotsi ja Suomi porskuttavat ­tilaston kärjessä.

Nyt uusiutuvan energian EU-tavoitteita ollaan nostamassa vuodelle 2030. Suomessa osuus on jo 39 prosenttia, ja hallitus tavoittelee jatkossa jopa 50 prosentin osuutta.

Kasvavien tavoitteiden vuoksi Euroopan metsien energiakäyttö on herättänyt aivan ymmärrettävästi kansainvälistä huolta. Tilastot kuitenkin osoittavat, ­ettei metsäpohjaisen energian käyttö ole Euroopassa kasvanut juuri lainkaan viime vuosikymmenellä uusiutuvan energian politiikasta huolimatta. Sitä vain pystytään käyttämään entistä tehokkaammin.

Suomessa metsäteollisuuden sivuvirrat, jätteet ja tähteet ovat uusiutuvan energian tärkein lähde. Tästä linjasta kannattaa pitää kiinni. Puun jalostusaste on nostettava mahdollisimman korkeaksi, ja energiaksi on laitettava vain se, ­mikä ei muuhun kelpaa.

Energiatuet taas tulee suunnata uuden teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon. Jos jokin energiamuoto perustuu jatkuvaan tuotantotukeen, se ei ole terveellä pohjalla.

Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 17.1.2018.

Lisätietoja

Emma Hannonen

Emma Hannonen

Poliittinen avustaja

Digiagenda

Energiaunioni

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

+32 491 33 2094