Muovin keksimisestä tuli hiljattain 110 vuotta. Kovin suuriin juhliin ei ole aihetta, sillä maailma on hukkumassa muovijätteeseen. Seuraavina vuosinkymmeninä muovintuotannon arvioidaan vielä kolminkertaistuvan.

Erityisesti maailman meriympäristö on heikkenemässä nopeasti valtavan muovisaasteen alla. 95 prosenttia maailman muovista käytetään vain kerran ja heitetään pois. Suuri osa siitä päätyy maastoon ja mereen. Miljoonia tonneja muovipulloja, muovipusseja ja mikromuoveja valuu meriin muhimaan. Tällä menolla maailman merissä on vuonna 2050 enemmän muovia kuin kalaa.

Muovisaasteen vähentämiseksi EU-parlamentti vaatii tuoreessa mietinnössään muun muassa mikromuovien kieltämistä hygieniatuotteissa sekä nykyistä tehokkaampia toimia muovipussien vähentämiseksi ja muovipullojen kierrättämiseksi.

Lupaavaa etenemistä on nyt tapahtumassa. Kuluneella viikolla EU-komissio esitteli Euroopan muovistrategian, joka tähtää muoviroskan tuntuvaan vähentämiseen, korkeaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja uusiin innovaatioihin. Kaikki esitetyt toimet ovat enemmän kuin tarpeen.

Komissio esittää, että vuonna 2025 muovista jo 50 prosenttia kierrätettäisiin ja vuonna 2030 kaiken pakkausmuovin pitäisi olla kierrätettävää. Tiettyjen kertakäyttötuotteiden kannalta harkinnassa on totaalikielto.

Kieltolistalle voisivat joutua esimerkiksi kevyet muoviset hedelmäpussit, kertakäyttömukit, -pullot ja -pillit. Samoin lisätyt mikromuovit esimerkiksi kosmetiikassa ovat joutumassa pannaan. Ja aivan aiheesta.

Kyse on sekä ympäristöstä että taloudesta. Euroopassa muoviteollisuus on merkittävä ala. Se työllistää 1,5 miljoonaa ihmistä ja pyörittää 350 miljardin euron liikevaihtoa. Toisaalta komission selvitysten mukaan muovin tuhlaamisen kustannukset ovat jopa 70–100 miljardia euroa vuodessa.

Suomalaisille yrityksille nyt voimakkaasti etenevä muovin vähentämislinja merkitsee aikamoisia kansainvälisiä mahdollisuuksia.

Meillä on kehitteillä ja osin jo valmistuksessakin metsäteollisuuden sivuvirroista useita biopohjaisia tuotteita ja pakkauksia, joilla voidaan korvata muovia kestävästi ja turvallisesti.

Osana muovistrategiaa komissio lanseerasi ylimääräisen 100 miljoonan euron erän alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Näihin hankkeisiin suomalaisten kannattaa ilman muuta pyrkiä mukaan.

Suomalainen pullopanttijärjestelmä kelpaisi malliksi vaikka koko maailmalle. Meillä on jo vuosikymmeniä toiminut markkinaehtoinen tehokas pullopanttijärjestelmä, jonka ansiosta 92 prosenttia muovipulloista palautuu kierrätettäväksi.

Ympäristön kannalta tällä on suuri merkitys, sillä rannoille jätetyt muovipullot ovat yksi suurin merien saastuttaja. Niiden hajoaminen luonnossa vie satoja vuosia.

Jo viime vuonna astui voimaan direktiivi, joka velvoitti EU-jäsenmaat vähentämään muovipussien käyttöä tuntuvasti esimerkiksi muuttamalla ne maksullisiksi. Suomessa maksullisuus on toiminut jopa yllättävän hyvin: Kaupan liiton jäsenyritykset raportoivat muovikassien kysynnän suorastaan romahtaneen.

Joulun alla päästiin sopuun myös EU:n jätepaketista, joka velvoittaa jatkossa jäsenmaat järjestämään erilliskeräyksen myös muoville osana jätehuoltoa paperin, biojätteen, lasin ja metallin tapaan.

Vaikka Suomessa ahkerasti lajitellaankin, muovin erilliskeräys on vielä vähäistä. Jyväskylässä muovia kerätään 15 Rinki-ekopisteessä ja lisäksi Mustankorkealla on meneillään muovinkeräykseen liittyviä pieniä kokeiluja.

Omasta roskapussistaan jokainen tietää, että erityisesti elintarvikepakkauksista kertyy valtava määrä muovijätettä. Jotta kierrätys voisi toteutua, EU-tasolla on laadittava muovipakkauksille laatustandardit. Samoin monenkirjavien biopakkausten ja biohajoavien pakkausten määritelmiä ja merkintöjä on selkeyttävä.

Haaste muovin vähentämiseksi on todella suuri. Vaikka moni muutos vaatii lainsäädäntöä, jokainen voi tehdä jo nyt valintoja omassa arjessaan vähentämällä muovia, lajittelemalla, kierrättämällä ja korvaamalla muovia vaihtoehtoisilla tuotteilla. Tässä on vain voitettavaa.

Kolumni julkaistu Keskisuomalaisessa 20.1.2018.