Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Energiaa tehokkaasti
Kolumni

Energiaa tehokkaasti

Neuvottelut Euroopan unionin 2030 energia- ja ilmastopaketista ovat loppusuoralla. Energiaunionin rakentaminen on ollut yksi tämän kauden pääprioriteetteja, ja nyt kolmikantaneuvotteluihin edennyt puhtaan energian direktiivipaketti on keskeinen osa sen toimeenpanoa. Uudistukset ovat viemässä Euroopan energiamarkkinaa oikeaan suuntaan, kohti parempaa tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja markkinaehtoisuutta.

Energiaunionin vahvistamista puoltavat sekä talous-, ympäristö- että turvallisuuspoliittiset syyt. Euroopan unioni tuo yli puolet energiastaan EU:n ulkopuolelta; joka päivä yli miljardilla eurolla.

Viimeistään Venäjän aggressiivinen voimapolitiikka havahdutti Euroopan huomaamaan, kuinka riippuvainen se on Venäjän energiasta. Venäjältä on tullut yli kolmannes Euroopan kaasusta ja öljystä. Erityisen ongelmallinen tilanne on ollut niille jäsenmaille, joihin putki on tullut vain yhdestä suunnasta. Niiden mahdollisuudet neuvotella energian hinnasta ja saatavuudesta ovat olleet kehnot.

Niin talouden kuin huoltovarmuudenkin kannalta energiaa olisi järkevää tuottaa enemmän itse. Siksi energiaunionin pyrkimyksenä on parantaa energiatehokkuutta, tehostaa EU:n sisäistä energiamarkkinaa, lisätä uusiutuvaa energiaa ja vähentää tuontiriippuvuutta. Tavoite on myös leikata päästöjä ja uudistaa samalla koko Euroopan teollisuutta modernimmaksi ja ympäristöystävällisemmäksi.

Osin tässä on jo onnistuttu. Vuoden 2020 tavoitteet, joiden mukaan EU-maiden piti vähentää päästöjä 20 prosenttia, parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia ja nostaa uusiutuvan energian osuudeksi 20 prosenttia, tullaan saavuttamaan.

Ja mikä parasta, samaan aikaan kun hiilidioksidipäästöt vuoteen 1990 verrattuna ovat pudonneet jo 23 prosenttia, EU-maiden bruttokansantuote on kasvanut 53 prosenttia. Tämä osoittaa, että kestävä kasvu on mahdollista. Asioita on vain tehtävä entistä tehokkaammin ja fiksummin.

Nyt käsittelyssä olevissa energiadirektiiveissä asetetaan uudet tavoitteet vuosille 2020–2030. Lähes kautta linjan kunnianhimon tasoa on nostettu. Komissio esittää, että päästöjä vähennettäisiin jatkossa 40 prosenttia, energiatehokkuutta parannettaisiin 30 prosenttia ja uusiutuvan energian määrä nostettaisiin tasolle 27 prosenttia. Tavan mukaan parlamentilla on halua nostaa tavoitetaso tätä korkeammalle, mutta neuvosto varmistanee sen, että realismikin silti säilyy neuvottelupöydässä.

Suomessa erityinen mielenkiinto on kohdistunut uusiutuvan energian RED2-direktiiviin, sillä metsäteollisuuden ansiosta Suomi yhdessä Ruotsin kanssa on uusiutuvan energian kärkimaa. Suomessa uusiutuvien osuus on jo 39 prosenttia, ja hallitus tavoittelee jatkossa jopa 50 prosentin osuutta.

Kasvavien tavoitteiden vuoksi Euroopan metsien energiakäyttö on herättänyt aivan ymmärrettävästi kansainvälistä huolta. Tilastot kuitenkin osoittavat, ettei metsäpohjaisen energian käyttö ole Euroopassa kasvanut juuri lainkaan viime vuosikymmenellä uusiutuvan energian politiikasta huolimatta. Sitä vain pystytään käyttämään entistä tehokkaammin.

Suomessa metsäteollisuuden sivuvirrat, jätteet ja tähteet ovat uusiutuvan energian tärkein lähde. Tästä linjasta kannattaa jatkossakin pitää kiinni. Puun jalostusaste on nostettava mahdollisimman korkeaksi, ja energiaksi laitettava vain se mikä ei muuhun kelpaa.

Kolumni on julkaistu Nykypäivä-lehdessä 2/2018.

 

Lisätietoja

Emma Hannonen

Emma Hannonen

Poliittinen avustaja

Digiagenda

Energiaunioni

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

+32 491 33 2094