Pyrkimys päästä eroon muovista avaa suuria mahdollisuuksia suomalaisille biopohjaisille tuotteille. Tuoreessa EU:n muovistrategiassa komissio ehdottaa, että osa kertakäyttöisistä muovipakkauksista kiellettäisiin kokonaan, ja vuoteen 2030 mennessä kaiken pakkausmuovin Euroopassa pitää olla kierrätettävää.

Suomalaisille yrityksille on nyt markkina auki. Meillä on kehitteillä ja osin jo valmistuksessakin metsäteollisuuden sivuvirroista useita biopohjaisia tuotteita ja pakkauksia, joilla voidaan korvata muovia kestävästi ja turvallisesti.

Osana muovistrategiaa komissio lanseerasi ylimääräisen 100 miljoonan euron erän alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Näihin hankkeisiin kannattaa pyrkiä tiukasti mukaan.

Muovin nopealle vähentämiselle on huutava tarve. Erityisesti maailman meriympäristö on heikkenemässä nopeasti muovisaasteen alla. 95 prosenttia maailman muovista käytetään vain kerran ja heitetään pois.

Miljoonia tonneja muovipulloja, muovipusseja ja mikromuoveja valuu maastoon ja meriin muhimaan. Tällä menolla maailman merissä on vuonna 2050 enemmän muovia kuin kalaa.

Muovisaasteen vähentämiseksi EU-parlamentti vaatii tuoreessa mietinnössään muun muassa mikromuovien kieltämistä hygieniatuotteissa sekä nykyistä tehokkaampia toimia muovipussien vähentämiseksi ja muovipullojen kierrättämiseksi.

Lupaavaa etenemistä on nyt tapahtumassa. EU:n muovistrategiassa tähdätään muoviroskan tuntuvaan vähentämiseen, korkeaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja uusiin innovaatioihin. Kaikki esitetyt toimet ovat enemmän kuin tarpeen.

Kyse on sekä ympäristöstä että taloudesta. Euroopassa muoviteollisuus on merkittävä ala. Se työllistää 1,5 miljoonaa ihmistä ja pyörittää 350 miljardin euron liikevaihtoa. Toisaalta komission selvitysten mukaan muovin tuhlaamisen kustannukset ovat jopa 70–100 miljardia euroa vuodessa.

Jo viime vuonna astui voimaan direktiivi, joka velvoitti EU-jäsenmaat vähentämään muovipussien käyttöä tuntuvasti esimerkiksi muuttamalla ne maksullisiksi. Suomessa Kaupan liiton jäsenyritykset raportoivat muovikassien kysynnän suorastaan romahtaneen.

Joulun alla päästiin sopuun myös EU:n jätepaketista, joka velvoittaa jatkossa jäsenmaat järjestämään erilliskeräyksen myös muoville osana jätehuoltoa paperin, biojätteen, lasin ja metallin tapaan.

Vaikka Suomessa ahkerasti lajitellaankin, muovin erilliskeräys on vielä vähäistä. Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy pyörittää 500 keräyspistettä. Lisäksi käynnissä on erilaisia kunnallisia kokeiluja. Jätedirektiivissä tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2025 muovista 50 prosenttia kierrätetään.

Muovistrategian mukaan jo lähivuosina osa kertakäyttömuoveista saatetaan kieltää kokonaan. Kieltolistalle voisivat joutua esimerkiksi kevyet muoviset hedelmäpussit, kertakäyttömukit, -pullot ja -pillit. Samoin lisätyt mikromuovit esimerkiksi kosmetiikassa ovat joutumassa pannaan. Ja aivan aiheesta.

Omasta roskapussistaan jokainen tietää, että erityisesti elintarvikepakkauksista kertyy valtava määrä muovijätettä. Jotta kierrätys voisi toteutua, EU-tasolla on laadittava muovipakkauksille laatustandardit.

Samoin monenkirjavien biopakkausten ja biohajoavien pakkausten määritelmiä ja merkintöjä on selkeyttävä.

Suomalainen pullopanttijärjestelmä kelpaisi malliksi koko maailmalle. Meillä on jo vuosikymmeniä toiminut markkinaehtoinen tehokas panttijärjestelmä, jonka ansiosta 92 prosenttia muovipulloista palautuu kierrätettäväksi. Ympäristön kannalta tällä on suuri merkitys, sillä rannoille jätetyt muovipullot ovat yksi suurin merien saastuttaja. Niiden hajoaminen luonnossa vie satoja vuosia.

Haaste muovin vähentämiseksi on todella suuri. Vaikka moni muutos vaatii lainsäädäntöä, jokainen voi tehdä jo nyt valintoja omassa arjessaan vähentämällä muovia, lajittelemalla, kierrättämällä ja korvaamalla muovia vaihtoehtoisilla tuotteilla. Tässä on vain voitettavaa.

Kolumni julkaistu Pohjalaisessa 1/2/2018.