Britannian on määrä erota Euroopan unionista vuoden kuluttua maaliskuussa, mutta neuvottelut polkevat paikallaan. Viime viikon neuvottelukierros ei tuonut mainittavaa edistystä.

Alustava sopu on saavutettu kolmesta pääkohdasta: Britanniassa asuvien EU-kansalaisten oikeuksista, Britannian maksuvelvoitteista EU:lle sekä Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajakysymyksestä. Nyt neuvotellaan erosopimuksen yksityiskohdista ja Britannian siirtymäajasta.

Keskinäisestä tulevasta suhteesta voidaan sopia vasta eron jälkeen. Valitettavasti Britannia on asettanut itselleen jo niin monta kynnyskysymystä, ettei mallia voida ottaa sen enempää Norjan, Sveitsin kuin edes Ukrainankaan EU-sopimuksista.

Britannian tuleva EU-suhde voisi näillä näkymin olla vain jotakin Kanadan kauppasopimuksen kaltaista. Se on kaukana EU-jäsenyydestä. On selvää, ettei Britannia EU:n ulkopuolella voi saada parempia etuja kuin jäsenenä. Osalle briteistä se on näyttänyt olevan aikamoinen yllätys.

EU:n tulevaisuutta suunnitellaan nyt siitä lähtökohdasta, että keväästä 2019 alkaen Britannia ei ole EU-jäsen. Alkaa siirtymäaika, jonka aikana se noudattaa EU-lakeja ja maksaa jäsenmaksut, mutta ei ole päättämässä asioista.

Viime viikolla EU-parlamentti käsitteli brittien EU-parlamenttipaikkojen jakoa seuraavissa eurovaaleissa. Linjauksen mukaan europarlamentin koko pudotettaisiin 705 jäseneen.

Brittipaikoista 43 jätettäisiin täyttämättä ja 27 paikkaa jaettaisiin nykyisille jäsenmaille. Suomenkin paikkaluku nousisi näin takaisin 14 jäseneen, missä se oli ennen Kroatian EU-jäseneksi tuloa.

Aivan hyvä kokonaisuus. Omasta puolestani brittipaikat olisi voinut jättää kokonaan täyttämättä, mutta kieltämättä osa jäsenmaista on nyt hiukan aliedustettuja, ja esitetty jako on tasapainoinen.

Valiokunnan esityksestä poiketen ylikansalliset EU-vaalilistat äänestettiin täysistunnossa nurin. Erityisesti sosialistit, vihreät ja keskustan Alde ovat ajaneet mallia, jossa osa euroedustajista valittaisiin koko Euroopan laajuisilta ehdokaslistoilta, tavoitteena tehdä ”eurooppalaisempaa” politiikkaa.

Me kokoomusmepit (ja ryhmämme EPP) olimme ehdottomasti tätä vastaan. Europarlamentaarikkojen tehtävä on edustaa kansaa, ja yhteydenpito on tässä olennaisessa roolissa. Jos edustaisi satoja miljoonia eurooppalaisia, edustaisiko enää ketään? Päätös tulevasta paikkajaosta vaatii seuraavaksi jäsenmaiden yksimielisen hyväksynnän.

Samalla kun EU valmistautuu Britannian lähtöön, se pyrkii rakentamaan Länsi-Balkanin maille siltaa kohti Euroopan unionia. Pitkästä aikaa keskustellaan EU:n laajentumisesta.

Toki on sanottava, ettei se kovin nopeasti voi tapahtua. Sen enempää hakijamaat kuin unionikaan ei ole tähän valmis.

Komission viime viikolla esittelemän Länsi-Balkanin strategian mukaan uusia jäseniä voitaisiin ottaa aikaisintaan vuonna 2025. Neuvotteluja käydään Serbian ja Montenegron kanssa, ja vuoroaan odottavat Albania ja Makedonia. Myös Kosovo ja Bosnia-Hertsegovina ovat pyrkimässä hakijamaiksi.

EU-jäsenyyttä voi hakea jokainen Euroopan valtio, joka kunnioittaa EU:n demokraattisia arvoja ja sitoutuu edistämään niiden toteutumista. Jäseneksi pääseminen kuitenkin edellyttää, että kaikki jäsenyyskriteerit: poliittiset, taloudelliset ja oikeudelliset toteutuvat. Näiden osalta kaikilla Länsi-Balkanilla on vielä paljon tehtävää. Myös maiden keskinäiset ristiriidat ja rajakiistat on pystyttävä ratkomaan ennen kuin neuvottelut voivat edetä.

Myös Euroopan unionia on vahvistettava, yhtenäistettävä ja tehostettava ennen laajentumista.

Viime vuosina osa Itä-Euroopan maista on huolestuttavasti lähtenyt luisumaan pois eurooppalaisista arvoista. Tähän ei ole pystytty riittävästi reagoimaan. Myös yhteinen päätöksenteko ja päätösten toimeenpano jäsenmaissa on takunnut.

Laajentumisstrategian yhteydessä komissio kertoi syksyllä esittävänsä lakimuutoksia, joilla lisättäisiin tehokkuutta päätöksenteossa ja kyettäisiin tehokkaammin puuttumaan oikeusvaltioperiaatteen loukkauksiin jäsenmaissa.

Erittäin tarpeellisia esityksiä. Omat asiat on saatava kuntoon, ennen kuin laajentuminen on mahdollista.

Kolumni julkaistu Keskisuomalaisessa 13/2/2018.