Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Matkailussa iso potentiaali
Kolumni

Matkailussa iso potentiaali

Suomessa on meneillään upea matkailutalvi. Välillä näyttää siltä, että valtakunnallisessa elinkeinokeskustelussa jää kokonaan huomaamatta matkailualan merkittävä kasvu. Sekä kansainvälisten matkailijoiden määrä että vientiin rinnastettava matkailutulo ovat peräti kaksinkertaistuneet Suomessa 2000-luvulla.

Matkailu on noussut viidenneksi suurimmaksi vientialaksi ja sen osuus BKT:stä on jo suurempi kuin metsäteollisuuden tai elintarviketeollisuuden. Alan merkittävyyteen, kasvuun ja erityisesti kasvupotentiaaliin nähden matkailun kehittämisestä puhutaan hämmästyttävän vähän. Ero on suuri verrattuna eurooppalaisiin foorumeihin, jossa matkailun merkitys koko Euroopan kolmanneksi suurimpana elinkeinosektorina on hyvin tunnistettu.

Alan mahdollisuudet olisi syytä nostaa korkeammalle myös suomalaisessa kasvu-ja yrittäjyyskeskustelussa.

Viime vuonna Suomessa rekisteröitiin yöpymisiä lähes 19,8 miljoonaa tammi-marraskuussa. Määrä oli viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Valtaosa kasvusta tuli ulkomaisista matkailijoista, joiden yöpymiset lisääntyivät jopa 14,5 prosenttia.

Tämä kertoo, että Suomi kiinnostaa. Meillä on paljon sellaista, mitä itse emme osaa aina arvostaa, mutta mikä on kansainvälisesti aivan huippua. Maailman puhtain hengitysilma, puhdas juomavesi, upea luonto, metsät, järvet, mielenkiintoinen kulttuuritarjonta, hyvät liikuntamahdollisuudet, turvallinen ympäristö, hyvin toimiva infrastruktuuri ja hallinto. Ne tekevät Suomesta houkuttelevan matkailumaan.

Maailman matkailijoista edelleen puolet matkustaa Euroopassa, mutta globaali kilpailu tälläkin alalla kasvaa. Suomen etuna on, että meillä on erinomaiset valmiudet vastata matkailualan isoihin haasteisiin, kuten digitalisaation tuomiin muutoksiin sekä turvallisuuden ja ympäristövastuun korostumiseen.

Digitalisaatio ja jakamistalous ovat merkinneet monelle perinteiselle matkanjärjestäjälle ravistavia muutoksia. Toisaalta ne mahdollistavat nyt aivan pienellekin yrittäjälle pääsyn internetin kautta suoraan maailmanmarkkinoille.

Juuri tässä piilee suomalaisen matkailukentän yksi haaste, mutta samalla myös mahdollisuus. Meidän lähes 29 000 matkailuyritystämme ovat pääosin pieniä mikroyrityksiä. Kaikilla ei ole edes kunnollisia verkkosivuja, digitaalisista varauksista ja nettimarkkinoinnista puhumattakaan.

Kuitenkin matkailijat käyttävät yhä enemmän verkkosovelluksia ja erityisesti mobiililaitteita matkojensa suunnitteluun ja varaamiseen ilman välikäsiä.

Tähän muutokseen on mentävä nyt vahvasti mukaan kehittämällä uusia sähköisiä palveluita ja innovaatioita.

Suomalaisilla on vertailujen mukaan EU-kansalaisista parhaat digitaidot. Silti meidän yrityksemme käyttävät internetiä myyntiin ja asiakkaiden hankintaan keskimääräistä vähemmän. Tässä täytyy terästäytyä, sillä osuvalla nettimarkkinoinnilla pienikin matkailuyritys voi herättää suuren kansainvälisen kysynnän.

Onkin erinomaista, että matkailualan digiloikka on otettu yhdeksi maan hallituksen kehittämisen kärjistä. Tosin rahoitusta siihen on varattu harmillisen niukasti. Pienille matkailuyrityksille digitaitojen kehittäminen ja digivalmennus on ehdottoman tärkeää, sillä koko maailmanmarkkina voisi olla muutaman klikkauksen päässä, kun sen vain osaisi.

Kirjoitus julkaistu 15.2. Kainuun Sanomissa.

 

Lisätietoja

Sarianna Kankare

Sarianna Kankare

Poliittinen avustaja

Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Tapaamiset ja tapahtumat

Median yhteydenotot

+32 489 50 8107