Helsingin Sanomat uutisoi (HS 20.2.) kansainvälisen matkailun vahvasta kasvusta pääkaupungissa. Viime vuonna Suomessa kirjattiin 6,6 miljoonaa ulkomaalaisten yöpymistä, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Ihmiset matkustavat nyt maailmalla enemmän kuin koskaan.

Eurooppa on edelleen maailman suosituin matkakohde, ja se näkyy myös Suomessa: vaikka kasvua oli kaikilla päämarkkinoilla, yli puolet matkailijoista tulee edelleen EU-alueelta.

Matkailun vahvaan kasvuun ja erityisesti isoon potentiaaliin nähden on hämmästyttävää, kuinka vähäiselle huomiolle sen kehittäminen valtakunnallisessa elinkeinokeskustelussa on jäänyt.

Sekä kansainvälisten matkailijoiden määrä että vientiin rinnastettava matkailutulo ovat kaksinkertaistuneet Suomessa 2000-luvulla. Matkailu on noussut viidenneksi suurimmaksi vientialaksi, ja sen osuus bruttokansantuotteesta on jo suurempi kuin metsäteollisuuden tai elintarviketeollisuuden. Alan mahdollisuudet on syytä nostaa korkeammalle myös suomalaisessa kasvu- ja yrittäjyyskeskustelussa.

Suomessa on paljon sellaista, mitä itse emme osaa aina arvostaa mutta mikä on kansainvälisesti aivan huippua. On sekä kiinnostavaa urbaania tarjontaa että luontoa. Maailman puhtain hengitysilma, puhdas juoma­vesi, metsät, vesistöt, mielenkiintoinen kulttuuritarjonta, hyvät liikuntamahdollisuudet, turvallinen ympäristö, hyvin toimiva infrastruktuuri ja hallinto tekevät Suomesta houkuttelevan matkailumaan.

Meillä on myös erinomaiset valmiudet vastata matkailualan isoihin haasteisiin, kuten digitalisaation tuomiin muutoksiin sekä turvallisuuden ja ympäristövastuun korostumiseen.

Helsinki on vahvistanut erityisesti matkailun nettipalveluja ja -markkinointia. Se on aivan keskeistä menestymiselle.

Digitalisaatio ja jakamistalous ovat merkinneet monelle perinteiselle matkanjärjestäjälle ravistavia muutoksia. Samalla internet mahdollistaa nyt aivan pienellekin yrittäjälle pääsyn suoraan maailmanmarkkinoille.

Suomen lähes 29 000 matkailuyritystä ovat pääosin pieniä mikroyrityksiä. Kaikilla ei ole edes kunnollisia verkkosivuja, digitaalisista varauksista ja nettimarkkinoinnista puhumattakaan. Kuitenkin matkailijat käyttävät yhä enemmän verkkosovelluksia ja erityisesti mobiililaitteita matkojensa suunnitteluun ja varaamiseen ilman välikäsiä. Muutokseen on mentävä nyt vahvasti mukaan kehittämällä uusia sähköisiä palveluita ja innovaatioita. Tähän pienet yritykset tarvitsevat verkostoja ja tukea.

Suomi on EU-maiden kärkeä digitalisaatiossa. Silti meidän yrityksemme käyttävät internetiä myyntiin ja asiakkaiden hankintaan keskimääräistä vähemmän. Tässä suomalaisten täytyy terästäytyä.

On hyvä, että matkailualan digiloikka on otettu yhdeksi maan hallituksen kehittämisen kärjistä. Tosin rahoitusta siihen on varattu harmillisen niukasti.

Julkaistu Helsingin Sanomissa 23.2.2018.