Kansainvälistyminen on edelleen yksi Suomen suuria haasteita. Se näkyy muun muassa viennissä, joka on vieläkin liiaksi muutamien suuryritysten harteilla. Pk-yrityksistä vain reilu 12 prosenttia yrityksistä vie tuotteitaan ja palvelujaan ulkomaille, vaikka koko 500 miljoonan asukkaan EU:n sisämarkkina olisi niille auki. Paljon on siis tehtävää yritysten rohkaisemisessa.

Kansainvälistymisessä koulutus on avainasemassa. Onkin hienoa nähdä se aktiivisuus, jolla Lappeenrannan korkeakoulut ovat tarttuneet opiskelijoiden kansainvälistymiseen. Sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto että Saimaan ammattikorkeakoulu kuuluvat Suomen aktiivisimpiin korkeakouluihin kansainväliseen vaihtoon osallistuvien opiskelijoiden osuudessa. Tämä on erinomainen asia sekä nuorten itsensä, alueen elinkeinoelämän että koko yhteiskunnan kannalta.

Tutkimukset osoittavat että kansainvälinen kokemus antaa nuorille uutta tietoa, näkökulmaa ja avaa työmahdollisuuksia myös ulkomailla. He vievät jo omana opiskeluaikanaan Suomi-yhteyksiä maailmalle ja hyödyttävät omilla verkostoillaan aikanaan myös tulevia työnantajiaan Suomessa tai maailmalla.

Vuonna 2016 Suomesta lähti korkeakouluvaihtoon tai työharjoitteluun ulkomaille runsaat 10 000 opiskelijaa. Yli puolet heistä hyödynsi Erasmus+ -ohjelmaa, joka on Euroopan unionin rahoittama mittava opiskeluvaihto ja harjoitteluohjelma.

Ne seurantatutkimukset, joita Erasmus-vaihtoon osallistuneista opiskelijoista on tehty, osoittavat kansainvälisen harjoittelun olevan loistava investointi tulevaisuuteen.

Vaihtojakso ulkomailla paitsi vahvistaa kielitaitoa ja lisää eri kulttuurien tuntemusta, tuo nuorille paljon sellaisia sosiaalisia taitoja, joilla on kysyntää työelämässä: rohkeutta, itseluottamusta ja kykyä toimia uusissa tilanteissa erilaisten ihmisten kanssa.

Nämä taidot vahvistavat urakehitystä: Viisi vuotta valmistumisen jälkeen ulkomailla opiskelleiden tai työskennelleiden nuorten työttömyysaste on 23 prosenttia alhaisempi kuin ikäistensä nuorten, joilla ei ole kokemusta ulkomailla. Harjoittelu avaa usein suoraan työmahdollisuuksia, sillä kolmannekselle Erasmus+ -harjoittelijoista on tarjottu työpaikkaa yrityksessä, jossa he ovat tehneet harjoittelun.

Kansainvälisiä mahdollisuuksia tulisikin entisestään laajentaa. Euroopan parlamentti haluaa tulevalla Erasmus-kaudella kasvattaa ohjelmaa sekä taloudellisesti että saada yhä laajemmat osallistujaryhmät sen piiriin. Suomessa korkeakoulut ovat jo varsin aktiivisia opiskelijavaihdon suhteen, mutta lisää vaihto- ja harjoittelumahdollisuuksia tarvitaan myös lukiolaisille, ammattiin opiskeleville ja heidän opettajilleen. Mitä nuorempana kansainvälistymiseen pääsee mukaan, sitä laajempia uria se tarjoaa. Opettajat ovat tässä keskeisessä roolissa: Silloin kun heillä on kansainvälistymisestä tietoa, kokemusta ja verkostoja, osaavat he ohjata myös nuoria eteenpäin. Kansainvälistymiseen kannattaa investoida.