Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

EU-puolustus ei korvaa Natoa
Kolumni

EU-puolustus ei korvaa Natoa

Suomi on viime kuukaudet ajanut aktiivisesti Euroopan puolustusunionin kehittämistä. Taustalla pitkälti se, että Suomi yhtenä harvoista EU-maista ei ole vieläkään puolustusliitto Naton jäsen.

EU:n puolustusyhteistyön tiivistäminen on järkevää sekä poliittisesti että taloudellisesti. Ei kuitenkaan pidä tuudittautua siihen, että se korvaisi Naton. EU:n 28 jäsenmaasta 22 on myös Naton jäseniä. Niillä ei ole mitään halua rakentaa Naton kanssa päällekkäisiä toimintoja.

EU:n turvallisuusyhteistyö on luonteeltaan Natoa täydentävää. Sen painopisteitä ovat muun muassa terrorismin torjunta, ulkorajojen valvonta, kyberturvallisuus ja rauhanturvatehtävät erityisesti Afrikassa. Näissä laajan turvallisuuden kysymyksissä Euroopan unioni on syystäkin ottanut vahvempaa roolia.

Viime vuoden lopussa kaikki EU-maat Britanniaa, Tanskaa ja Maltaa lukuunottamatta päättivät lähteä syventämään puolustusyhteistyötään perustamalla pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PYR). Tavoitteena on nyt muun muassa koulutuksen, sekä voimavarojen ja operatiivisen valmiuden kehittäminen 17 yhteishankkeen kautta.

Euroopan on korkea aika ottaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Kun vielä kylmän sodan aikana Naton kustannukset jakautuivat puoliksi Euroopan ja Pohjois-Amerikan kesken, pitkään höylätyt puolustusbudjetit ovat johtaneet siihen että Euroopan osuus on jo pudonnut 30 prosenttiin. Mikäli Brexit toteutuu, EU:n ulkopuolisten maiden rahoitusosuus Natossa kasvaisi jo 80 prosenttiin.

Ukrainan sodan myötä myös kaikki eurooppalaiset Nato-maat sitoutuivat nostamaan oman puolustusbudjettinsa vähintään kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tavoitteessa on edetty, mutta kurottavaa riittää. Tämä vuonna kahdeksan Nato-maata on yltämässä tavoitteeseen.

Euroopan puolustusyhteistyön tiivistämisessä onkin kyse myös rahasta.

Puutteellisen yhteistyön ja päällekkäisyyksien on arvioitu maksavan EU-maiden puolustukselle 26 miljardia ylimääräistä joka vuosi.

EU-parlamentin teollisuusvaliokunta hyväksyi juuri historian ensimmäisen puolustusteollisuuden kehittämisohjelman. Rahoitusta puolustustarvikkeiden yhteisen kehittämiseen ja hankintoihin kahdelle seuraavalle vuodelle on varattu 500 miljoonaa euroa. EU:n osarahoitusta voisivat saada hankkeet, joissa mukana olisi vähintään kolme yritystä kolmesta eri jäsenmaasta. Myös pk-yrityksille on varattu oma siivunsa.

Jäsenvaltiot voisivat esimerkiksi yhdessä kehittää miehittämättömiä ilma-aluksia koskevaa teknologiaa tai satelliittiviestintää tai ostaa helikoptereita suurissa erissä kustannusten alentamiseksi. Ison puolustusteollisuuden Ranska on ollut ohjelman perustamisessa huomattavan aktiivinen.

Viime vuonna EU-komissio suuntasi myös ensimmäiset 90 miljoonaa euroa käytettäväksi puolustusalan tutkimukseen, kuten robotiikkaan, elektroniikkaan, metamateriaaleihin ja salattuihin ohjelmistoihin. Jatkossa sekä tutkimukseen että hankintoihin on määrä varata EU-rahoitusta mittavat miljardi euroa vuodessa. Näihin hankkeisiin kannattaa nyt suomalaisyritysten aktiivisesti pyrkiä mukaan.

EU:n tiivistyvä puolustusyhteistyö on Suomen etu. On kuitenkin huomattava, että se mikä Suomelta ei-Nato-jäsenenä puuttuu, jää edelleenkin puuttumaan. Tärkeimpänä Nato-jäsenyyden ydin, 5. artiklan turvatakuut. Tätä EU:n turvatakuut eivät tule korvaamaan, vaikka suomalaisessa keskustelussa on niihin asetettu suuria toiveita.

EU:n keskinäisen puolustuksen lausekkeen tulkinta, sisältö ja toimintaperiaatteet ovat edelleen tarkemmin määrittelemättä, eikä muilla jäsenmailla näytä olevan erityistä tarvetta lähteä niitä kehittämään. Ja miksi olisikaan, kun niillä on jo Nato.

Julkaistu Iltalehdessä 5.3.2018.

Lisätietoja

Janiika Vilkuna

Janiika Vilkuna

Viestintäkoordinaattori

Viestintä

Vierailut

+32 491 33 2480

janiika.vilkuna@europarl.europa.eu