Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Pohjoismaiden näytettävä suunta EU:lle
Kolumni

Pohjoismaiden näytettävä suunta EU:lle

Eurooppa on muutostilassa. Eurooppalainen yhteistyö ei näytä samalta kuin kymmenen tai 20 vuotta sitten, mikä on aivan ymmärrettävää. Kun maailma muuttuu, Eurooppa ei voi jäädä paikalleen. Kuitenkin syyt siihen, miksi maamme ovat EU-jäseniä ja haluavat vaikuttaa osana Euroopan unionia, ovat samoja kuin aiemminkin.

Vain yhdessä tiiviillä yhteistyöllä Euroopan maat voivat selvitä aikamme suurista haasteista. Vahva pohjoismainen yhteistyö on luonnollinen lähtökohta ja edellytys kehityksen suuntaamiselle niin, että se hyödyttää pohjoista Eurooppaa. Jos me Pohjoismaissa emme tarjoa vaihtoehtoa, saamme tyytyä siihen, mitä muut maat haluavat. Moni asia osoittaa, että se ei aina ole sitä mitä me haluamme.

Samaan aikaan kun eurooppalainen yhteistyö kehittyy hurjaa vauhtia, pohjoismainen yhteistyö ei ole edistynyt isoissa kysymyksissä. Monet viime vuosien tärkeistä uudistuksista ovat tulleet EU- ja ETA-jäsenyyden kautta. Pohjoismaiden välillä on toki myös merkittäviä eroja. Mutta ei tarvitse mennä kauas Pohjoismaiden ulkopuolelle, kun jo huomaamme, että on olemassa paljon enemmän meitä yhdistäviä kuin erottavia asioita. Kukaan Pohjoismaa yksin ei ole tarpeeksi iso näytelläkseen merkittävää roolia eurooppalaisessa yhteistyössä, mutta yhteensä Pohjoismaissa on yli 25 miljoonaa asukasta. Jos lisäksi laskemme mukaan Baltian maat, alueemme muodostaa neljänneksi suurimman talousalueen Euroopassa Brexitin jälkeen.

Vaikutusvallan kasvattaminen kuitenkin edellyttää, että Pohjoismaiden valtio- ja hallituspäämiehet alkavat priorisoida pohjoismaista yhteistyötä ja käyttävät sitä luonnollisena alustana Euroopan unionin kehittämiselle. Me, jotka teemme töitä Eurooppa-asioiden parissa, näemme liian usein, kuinka maamme menettävät mahdollisuutensa linjata EU-asioita suotuisaan suuntaan ja joutuvat jopa taipumaan tärkeissä kysymyksissä siksi, että yhteistyö ei toimi.

Tähän tarvitaan muutos. Ehdotamme siksi kolmea aloitetta maidemme johtajille. Tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ääntä ja vaikutusvaltaa Euroopassa.

Ensinnäkin Pohjoismaiden tulee esittää yhteinen näkymä Euroopan tulevaisuudesta. Viime keväänä EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitti valkoisen kirjan, joka sisälsi viisi tulevaisuuden visiota EU:lle. Sen jälkeen niin sanotun Visegrád-ryhmän maat: Puola, Tsekki, Slovakia ja Unkari – ovat esitelleet yhteisen kantansa. Ranska ja Saksa ovat myöskin ilmoittaneet tekevänsä läheistä yhteistyötä syventääkseen integraatiota. Myös Pohjoismaiden tulee nyt ehdottomasti antaa yhteinen näkemyksensä.

Toiseksi Pohjoismaiden tulee perustaa foorumi muodolliselle ja koordinoidulle EU-asioita koskevalle yhteistyölle, ei ainoastaan tiedonkeruulle ja yleiselle keskustelulle. Tarvitaan käytänteitä, joilla varmistetaan, että Pohjoismaat saavat suurimman mahdollisen vaikutusvallan. Pohjoismailla on yhteinen intressi toimia sellaisen vastuullisen ja kurinalaisen taloudenpidon puolesta, joka on edellytys talousyhteistyön tiivistämiselle. Sekä käytänteitä, jotka takaavat, että emme vastusta toisiamme tärkeissä asioissa. Enää ei saa käydä kuten kävi äänestyksessä Euroopan lääkeviraston, EMA:n sijainnista. Tuolloin Pohjoismaat asettivat ehdolle kolme kaupunkia, jotka kilpailivat toisiaan vastaan, ja Ruotsi äänesti loppuäänestyksessä Milanoa Kööpenhaminan sijaan.

Tärkeintä ei ole, tapahtuuko yhteistyö Pohjoismaiden ministerineuvoston, Nordic Baltic Eightin vai aivan uuden foorumin raameissa, kunhan se tapahtuu.

Kolmanneksi Pohjoismaiden ministerineuvoston tulee saada merkittävämpi asema, eikä ainoastaan palvella EU-työn valmistelufoorumina. Sen tulee toimia myös täydennyksenä EU:lle, kun unioni ei kykene tekemään tarpeeksi tärkeiden ongelmien ratkaisemiseksi, tai kun me haluamme tehdä enemmän kuin EU. Maahanmuutto on ehkä ensisijaisin esimerkki niistä asioista, joissa Pohjoismaat voivat tehdä läheisempää yhteistyötä EU:n olleessa osittain neuvoton. Ympäristö- ja ilmastoasiat sekä digitalisaatio puolestaan ovat aiheita, joissa Pohjoismaat voivat tehdä vielä enemmän kuin EU tänä päivänä tekee.

Euroopan tulevaisuus ei ole kohtalon sanelema. Mutta jos Pohjoismaat eivät löydä yhtenäistä linjaa ja tee selväksi, minkälaista yhteistyötä haluamme tehdä, muut maat ja koalitiot tekevät sen.

Ranska ja Saksa ovat ilmoittaneet pyrkivänsä tiiviiseen työhön sen puolesta, että yhteistyötä voidaan syventää ja laajentaa käsittämään sellaiset aiheet, jotka pohjoismaisessa yhteydessä tuntuvat vierailta. Rahoitus- ja veropolitiikasta sekä sosiaali- ja työmarkkinapolitiikasta tehdään yhä enemmän päätöksiä EU-tasolla. Emme luo lisäarvoa sillä, että teemme myönnytyksiä muun Euroopan kanssa näissä aihepiireissä, emmekä ratkaise todellisia ongelmia, joita Euroopassa on.

Me Pohjoismaissa emme halua, että EU:sta tulee kapeampi, mutta haluamme, että se on merkityksellisempi. Se tarkoittaa myös, että EU:n tulee antaa vastauksia isoihin kysymyksiin, joita maat eivät yksinään pysty ratkaisemaan – aina ilmastosta Venäjän turvallisuusuhkaan, terrorismiin, maahanmuuttoon, kilpailukykyyn ja työhön.

Aivan kuten aiemminkin, päätökset on tehtävä yhteisymmärryksessä ja niitä tulee edeltää syvälliset keskustelut, jotta jäsenmaat ja kansalaiset kokevat ne legitiimeiksi. Pohjoismaiden tulee olla tässä edelläkävijä. Tehdään Pohjoismaista paikka, jonne eurooppalaiset katsovat, kun haluavat nähdä Euroopan suunnan.

Henna Virkkunen, europarlamentaarikko, Suomi

Christofer Fjellner, europarlamentaarikko, Sverige

Bendt Bendtsen, europarlamentaarikko, Danmark

Juhana Vartiainen, kansanedustaja, Kokoomus

Hans Wallmark, Riksdagsledamot och ledamot i Nordiska rådet, Moderaterna, Sverige

Brigitte Klintskov Jerkel, Ledamot Folketinget, Det konservative folkeparti, Danmark

Julkaistu Aamulehdessä.

Lisätietoja

Emma Hannonen

Emma Hannonen

Poliittinen avustaja

Digiagenda

Energiaunioni

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

+32 491 33 2094