Keskiviikkona 21.3. vietetään maailman metsäpäivää. Suomessa metsien hoito on hyvällä mallilla, mutta maailmanlaajuisesti metsien pinta-ala on vähentynyt. Vuonna 1990 metsä peitti 31,6 prosenttia maapallon maista, kun vuonna 2015 peitossa oli enää 30,6 prosenttia.

Positiivista kuitenkin on, että metsäalan väheneminen on hidastunut ja kestävään metsänhoitoon kiinnitetään maailmalla huomiota enemmän kuin koskaan. Metsillä on ihmisille elintärkeä merkitys, sillä Yhdistyneiden kansakuntien mukaan maailmassa noin 1,6 miljardia ihmistä saa metsistä toimeentulonsa, lääkkeet, polttoaineen, ruuan ja suojan.

Pitkäjänteisen työn tuloksena Euroopassa oma metsäala on saatu hienoiseen 0,4 prosentin vuosittaiseen kasvuun, mutta monella EU:n jäsenmaalla on takanaan aika surkea metsänhoidon historia, jota yritetään nyt paikkailla.

Suomalaisilla onkin tärkeä tehtävä kertoa kansainvälisillä foorumeilla kestävän metsätalouden mahdollisuuksista. Meillä metsät ovat vuosikymmeniä kasvaneet paljon enemmän kuin niitä hakataan. Näin pitääkin olla.

Viime vuosina Suomen vuosittaiset hakkuut ovat olleet vain 78 prosenttia kestävästä hakkuumäärästä, joten aktiivisella metsänhoidolla puun käyttöä on hyvinkin varaa lisätä metsien monimuotoisuudesta huolehtien.

Suomea näissä kysymyksissä myös kuunnellaan, sillä Suomi on ylivoimaisesti Euroopan metsäisin maa; yli 75 prosenttia pinta-alastamme on metsää.

Vaikka metsätalouden rooli Suomen kansantaloudessa on mittava, olemme hoitaneet myös arvokkaiden metsien suojelun esimerkillisesti. Niin paljon kuin moni Euroopan maa metsien suojelusta puhuukin, itse asiassa kuitenkin Suomessa on sekä prosentuaalisesti että pinta-alallisesti Euroopan eniten täysin suojeltua metsää.

Metsäpolitiikka kuuluu edelleen Euroopan unionissa jokaisen jäsenmaan omalle vastuulle, mutta yhteinen energia- ja ilmastopolitiikka tuo metsät yhä useammin EU-lainsäädännön piiriin. Näin erityisesti Suomessa, sillä puu on meillä suurin energianlähde.

Viime vuoden isoihin vääntöihin kuului metsien hiilinieluja koskettava LULUCF-asetus ja parhaillaan loppusuoralla oleva uusiutuvan energian RED2-direktiivi. Molemmista onnistuimme EU-parlamentissa neuvottelemaan tuloksen, joka huomioi suomalaisen kestävän metsänkäytön ja mahdollistaa joustavan ja järkevän puun hyödyntämisen myös jatkossa.

Metsäteollisuuden sivuvirrat käytetään Suomessa tehokkaasti. Jätteet ja tähteet ovat uusiutuvan energian tärkein lähde. Metsäteollisuuden ansiosta on Suomi uusiutuvan energian käytön edelläkävijä Euroopassa yhdessä Ruotsin kanssa.

Parhaillaan EU-tasolla ollaan päivittämässä biotalousstrategiaa ja osana muovistrategiaa etsimässä pakkausmateriaaleissa kestävää korvaajaa muoville. Molemmat tarjoavat suomalaisille puupohjaisille innovaatioille paljon uusia mahdollisuuksia. Jo nyt puuta hyödynnetään meillä enenevissä määrin muun muassa kemikaaleissa, lääkkeissä, kosmetiikassa, tekstiileissä ja pakkauksissa. On tärkeää että investointeja metsäpohjaisen raaka-aineen tutkimukseen ja tuotekehitykseen edelleen jatketaan. Tässä kannattaa hyödyntää myös eurooppalaisia tutkimusrahastoja.

Meidän oma intressimme on huolehtia metsien käytön kestävyydestä, ja pyrkiä nostamaan puun jalostusaste mahdollisimman korkeaksi. Energiaksi kannattaa jatkossakin laittaa vain se puu mikä ei muuhun kelpaa.

Julkaistu Kainuun Sanomissa 21.3.