Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Lapselle lukemisella elämänmittainen vaikutus
Kolumni

Lapselle lukemisella elämänmittainen vaikutus

16.-22. huhtikuuta vietetään taas valtakunnallista Lukuviikkoa. Viikon aikana muun muassa kouluissa ja kirjastoissa juhlistetaan lukemista, ja kannustetaan lukemisharrastuksen pariin.

Hyvä lukutaito on ollut Suomen menestyksen yksi tärkein kivijalka. Edelleenkin suomalaiset ovat useiden mittausten mukaan maailman parhaimpia ja aktiivisimpia lukijoita. Viimeisimmässä Pisa-mittauksessa suomalaistytöt saivat lukutaidosta maailman korkeimmat pisteet, ja pojat petrasivat edelliskerrasta nousten nyt nelossijalle. Vastaavassa aikuisten lukutaitoa mittaavassa PIAAC-testissä suomalaiset olivat maailman kakkosia heti japanilaisten jälkeen.

Monipuolisesta ja hyvästä lukutaidosta on pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa. Pieneen huoleen on kuitenkin syytä. Nykyiset alle 25-vuotiaat lukevat keskimäärin heikommin kuin edeltäjänsä kymmenen vuotta aiemmin. Myös keskinäiset erot osaamisessa ovat kasvaneet. Lukuharrastuksen suosio on hiipunut, kun nuorten vapaa-ajalle on tullut paljon muuta mielenkiintoista tekemistä. Viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa peräti 38 prosenttia suomalaisnuorista kertoi, ettei lue vapaa-ajallaan mitään huvikseen.

Koko Eurooppa on tässä aikamoisen haasteen edessä. EU-tasolla on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä heikkojen lukijoiden osuus nuorissa pitäisi saada laskettua 15 prosenttiin. Nyt tuohon yltää ainoastaan kuusi maata, Suomi tässä joukossa. Huonoin tilanne on Romaniassa, Bulgariassa, Kyproksella ja Maltalla; näiden maiden nuorista yli kolmanneksella on huono lukutaito. Se ei tiedä hyvää opinnoille ja työelämälle.

Meneillään oleva digitalisaatio ei suinkaan vähennä, vaan korostaa hyvän lukutaidon merkitystä. Verkossa tulvii jatkuvasti epämääräistä tietoa, disinformaatiota, valeuutisia ja suoranaista propagandaa. Tekoäly ja algoritmit tekevät valintoja käyttäjän puolesta. Lähes kaikessa työssä edellytetään digitaalisia taitoja. Kykyä analyyttiseen, kriittiseen tiedon jäsentämiseen tarvitaan enemmän kuin koskaan. Siihen hyvä lukutaito ja yleissivistys on välttämätön perusta.

Koulut ja kirjastot tekevät arvokasta työtä etsimällä uusia tapoja kannustaa nuoria lukemisen pariin. Aina kyse ei tarvitse olla klassikkoromaanista, vaan samaa asiaa voivat ajaa myös sarjakuvat, tietokirjat, rap-lyriikat ja nettilehdet. Parhaat taidot saavutetaan monipuolisella lukemisella. Tänä vuonna Lukuviikon teemana on ”Mun tarina”, jolla haastetaan kertomaan oma tarinansa kirjallisuuden keinoin.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on perustanut lukuinnon kasvattamiseksi kansallisen lukutaitofoorumin, joka kirjailija Juha Itkosen johdolla etsii nyt keinoja lasten ja nuorten lukemisharrastuksen kehittämiseen.

Uusia ideoita tarvitaan. Silti edelleenkin vanhempien ja kodin merkitys lukuharrastukselle on kaikkein tärkein. Pelkästään päivittäisellä iltasadun lukemisella voi olla huima vaikutus lapsen koko elämään. Tutkimusten mukaan lapselle lukemisella on yhteys parempaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen. Lapsen sanavarasto kasvaa ja monipuolistuu. Tarinoiden kuuleminen lisää mielikuvitusta, mutta vahvistaa myös lapsen eläytymiskykyä ja empaattisuutta niin, että lapset pärjäävät paremmin kavereiden kanssa. Alle kouluikäinen jopa nukkuu paremmin, jos hänelle on luettu iltasatu.

Lapselle lukemisen voi aloittaa jo vauvana. Hän nauttii loruista ja tarinoista, vaikka ei osaakaan vielä puhua. Juuri tällainen varhaislapsuuden lukuharrastus tukee kielen kehitystä, oppimista ja omaa myöhempää lukutaitoa. Saksalaistutkimuksen mukaan kotona lukeminen vaikuttaa lapsen tulevaan menestykseen enemmän kuin vanhempien tausta. Varhaisia lukemiseen liittyviä kokemuksia on kuitenkin vain reilulla neljänneksellä suomalaislapsista. Se on todella harmillista. Niin pienellä voitaisiin saada valtavan isot ja elämänmittaiset vaikutukset.

Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 15.4.2018.

Lisätietoja

Janiika Vilkuna

Janiika Vilkuna

Viestintäkoordinaattori

Viestintä

Vierailut

+32 491 33 2480