Suomi on yksi harvoista EU-maista, joka on onnistunut vähentämään maantieliikenteen päästöjään vuoteen 1990 verrattuna. Koko Euroopan tasolla liikenteen päästöt ovat samaan aikaan vain kasvaneet.

Nyt haasteeseen on myös EU-tasolla viimein tartuttu tosissaan. Tavoitteena on leikata liikennesektorin päästöjä vuoteen 2050 mennessä 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta.  Tavoite on todella kova, tietäen että liikennemäärien ennustetaan samaan aikaan tuntuvasti kasvavan.

Kaikki keinot on otettava käyttöön. Tarvitaan niin tehokkaampaa logistiikkaa ja digitalisaatiota, parempaa ajoneuvoteknologiaa kuin vähäpäästöisempiä polttoaineitakin.

Suomessa on investoitu viimeisen kymmenen vuoden ajan vahvasti biopolttoaineisiin. Uusiutuvan polttoaineen tankkaaminen onkin tapa vähentää päästöjä, sillä autokanta uusiutuu hitaasti. Tavoitteena on kuitenkin jatkossa siirtyä yhä vahvemmin sähköiseen liikenteeseen.

Sähköautojen osuuden on ennakoitu kasvavan jo neljäsosaan maailman autokannasta vuoteen 2040 mennessä.

Muun muassa Saksa, Ranska ja Britannia ovat ilmoittaneet luopuvansa polttomoottoriautojen myynnistä lähivuosikymmeninä.

Samaan aikaan kun sähköautojen kehitystä halutaan vauhdittaa, on varmistettava että se tehdään kestävällä tavalla. Yksi suurimmista riskeistä piilee akkuihin käytettävien metallien louhinnassa. Eurooppa on tällä hetkellä erittäin riippuvainen tuontiraaka-aineista. Esimerkiksi koboltista suurin osa tulee Kongosta, jossa se louhitaan todella kyseenalaisissa oloissa.

Tässä Suomella ja erityisesti Pohjanmaalla on nyt isot mahdollisuudet.

Suomesta löytyy litium-akkuihin vaadittavia raaka-aineita nikkeliä, kobolttia ja ja litiumia. Kaksi kolmasosaa maailman litiumista löytyy Etelä-Amerikasta ja Kiinasta. Euroopan suurin litiumin esiintymä sijaitsee Kaustisella. Tuotantoon päästessään Kaustisen litiumtuotanto vastaisi jopa viittä prosenttia maailmantuotannosta. Vaasassa meillä on puolestaan Pohjoismaiden suurin energiateknologian yritysten keskittymä, joka tarjoaisi erinomaisen paikan akkutehtaalle. Deutsche Bankin ennusteiden mukaan sähköakkujen käyttö viisinkertaistuu alle kymmenessä vuodessa.

Euroopan unionin tavoitteena on nyt kehittää täysin eurooppalainen arvoketju akkutuotannolle aina raaka-aineista tuotantoon, kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön asti. Alan kehitystä vauhditetaan EU-komission Battery alliance-aloitteella ja 200 miljoonan euron tutkimus- ja tuotekehityspotilla.

Arvion mukaan Euroopan akkumarkkinoiden arvo voisi olla vuosittain 250 miljardia euroa vuodesta 2025 alkaen. Tämä on Tanskan kokonaistalouden verran, ja tarkoittaisi 10-20 giga factory -tehdasta Eurooppaan.

Tähän mahdollisuuteen suomalaisten kannattaa nyt ehdottomasti tarttua. Meillä on paitsi tarvittavat raaka-aineet, myös koko tuotantoketjun edellyttämä korkea osaaminen ja teknologia.

Kolumni julkaistu Pohjalaisessa 18.4.2018.