Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Teknologian murros muuttaa maailmaa
Kolumni

Teknologian murros muuttaa maailmaa

Euroopan unionin suurimpiin saavutuksiin kuuluu ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus. Jatkossa samalle listalle pitäisi saada myös data.

Digitaalisten sisämarkkinoiden luominen on EU-lainsäädännössä yksi tämän kauden tärkein tavoite. Teknologisen muutoksen nopeuteen nähden työ etenee hitaasti: EU-komissio on esittänyt tällä kaudella yhteisen digimarkkinan edistämiseksi kaikkiaan 25 eri lainsäädäntöä, joista 11 on saatu hyväksyttyä.

Aikamoista neuvottelu-urakkaa saadaan siis vielä seuraavat kuukaudet pitää, jotta esitykset saadaan pakettiin ennen vaalikauden päättymistä.

Säätelyä on uudistettava, sillä uusi teknologia muuttaa sekä taloutta että koko työelämää voimakkaasti kaikilla maailmassa. Muutoksen suurimpana ajurina toimii juuri digitalisaatio: mobiiliteknologia, pilvipalvelut, data, esineiden internet, tekoäly, jakamistalous, robotisaatio, 3D-tulostus. Maailman talousfoorumin yhdeksän suurimman muutosajurin listalle on päässyt vain kaksi muuta kuin digitalisaatioon liittyvää megatrendiä: uudet energialähteet ja -teknologia, sekä kehittyneet materiaalit ja bioteknologia.

Suomella on kaikki edellytykset pärjätä tässä isossa teknologiamurroksessa ja toimia suunnannäyttäjänä koko Euroopalle. Suomalaisten perusosaaminen on hyvällä tasolla, kansalaisten digitaaliset valmiudet ovat EU:n parhaat ja ICT-ammattilaisia Suomessa on eniten Euroopassa suhteessa työvoimaan.

Työelämä tulee kuitenkin muuttumaan niin suuresti, että siihen vastaamiseksi merkittäviä uudistuksia on uskallettava tehdä laajasti koko yhteiskunnassa.

Pelkästään työn sisältö ei muutu, vaan koko työelämän rakenne, työn johtaminen ja organisoituminen. Projektiluonteisuus ja yrittäjyys lisääntyvät, vanhoja tehtäviä katoaa ja uusia syntyy tilalle. Esimerkkinä tästä itseohjautuvat autot ja liikenteen automatisaatio, teolliset robotit ja algoritmeihin perustuvat sovellukset, jotka voivat suorittaa rutiiniluontoiset toimistotyöt ja tehtävät.

Automatisaatio ei välttämättä tarkoita työpaikkojen vähentymistä, vaikka usein näin pelätään. Uudet teknologiat merkitsevät samalla uusia investointeja ja lisääntyvä tehokkuus vähentää kustannuksia. Se puolestaan luo uutta kysyntää ja syntyy kokonaan uusia tuotteita.

On hyvä huomata, että Saksassa teollisuuden robotisaation aste on Euroopan korkein, mutta maan työttömyysaste matalin. Suomesta vastaava esimerkki löytyy Uudestakaupungista, jonka autotehdas robotisaation ansiosta on noussut todella kilpailukykyiseksi, ja rekrytoi jatkuvasti lisää.

Jotta työn murroksessa pärjätään, on uskallettava uudistaa. Koulutuksen uudistaminen Kokoomuksen johdolla on jo käynnissä. Se on tärkein ensimmäinen askel, sillä Suomen menestys voi perustua vain vahvaan osaamiseen. Koulutuksen on tarjottava jokaiselle riittävät perustiedot ja valmiudet, mutta ennen kaikkea motivaatio, rohkeus, into ja mahdollisuus kehittää itseään ja omaa osaamistaan läpi työelämän.

Koulutuksen lisäksi meneillään olevaan työn murrokseen vastaaminen edellyttää uudistuksia niin verotuksessa kuin sosiaaliturvassakin, se vaatii lisää joustoa työlainsäädäntöön, yrittäjyyden vahvistamista ja investointeja infrastruktuuriin ja erityisesti digitaalisiin yhteyksiin.

Kokoomus esitteli maaliskuussa oman ”Muutos ei odota”- ajatuspaperinsa tähän muutokseen vastaamiseksi ja avasi samalla keskustelun sosiaaliturvan perusteellisesta uudistamisesta. Tämä on oikea suunta.

Julkaistu Nykypäivä-lehdessä 27.4.2018.

Lisätietoja

Emma Hannonen

Emma Hannonen

Poliittinen avustaja

Digiagenda

Energiaunioni

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

+32 491 33 2094