EU-komission viime viikolla esittelemä monivuotinen budjettikehys ottaa askelia aivan oikeaan suuntaan. Tällä hetkellä EU-budjetista peräti 70 prosenttia käytetään alue- ja maataloustukiin. Nyt komissio esittää molempiin leikkauksia.

Ymmärrettävästi tämä herättää näiden tukien saajissa napinaa, mutta on syytä suunnata EU-budjettia vahvemmin tulevaisuutta, kasvua ja turvallisuutta tukeviin hankkeisiin.

Esityksen mukaan tutkimusohjelma Horizonia kasvatettaisiin 50 prosentilla ja nuorisovaihto-ohjelma Erasmus kaksinkertaistettaisiin. Tämä on hyvä ehdotus myös Suomen näkökulmasta, sillä suomalaiset nuoret, opiskelijat, tutkijat ja korkeakoulut hyödyntävät varsin aktiivisesti molempia ohjelmia. EU-parlamentti olisi halunnut näihin vieläkin roimemman korotuksen, ja tulee ajamaan tätä kantaa jatkoneuvotteluissa.

Myös yhteiseen turvallisuuteen, rajavalvontaan ja maahanmuuton hallintaan esitetään tuntuvaa lisärahoitusta. Nämä ovat järkeviä ja perusteltuja painopisteitä.

EU-budjetista kannattaa rahoittaa juuri näitä hankkeita, jotka voidaan paremmin ja tehokkaammin hoitaa yhteisesti Euroopan kuin kansallisella tasolla.

Eniten päänsärkyä vuosien 2021-2027 budjettikehyksen laadinnassa aiheuttaa Britannian vuoden kuluttua toteutuva EU-ero. Maa on merkittävä budjetin rahoittaja, mutta tulevat sopimukset ovat vielä täysin auki. Toistaiseksi on vain sovittu, että Britannia jatkaa nykyisten jäsenmaksujen maksamista eron jälkeenkin siirtymäajan vuoden 2020 loppuun, mutta kuinka laajasti se on jatkossa rahoittamassa muun muassa tärkeänä pitämiään eurooppalaista tutkimusta, opiskelijavaihtoa tai turvallisuutta, on aivan auki.

Niinpä budjetin pohjaehdotuksessa on lähdetty nyt siitä, että Britannian EU-eron jättämä aukko paikataan osin budjettileikkauksilla ja osin jäsenmaksuja korottamalla.

Nykyään EU-budjetin koko on varsin minimaalinen, vain yksi prosentti jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Tulevalle kaudelle komissio esittää sen nostamista maltillisesti 1,11 prosenttiin, mutta tästä tulee vielä jäsenmaiden neuvottelussa iso vääntö.

Komissio on ideoinut myös joukon verotuloja, joilla voitaisiin kattaa 12 prosenttia EU- budjetista. Näistä mielenkiintoisin on ehdotus eräänlaisesta muoviverosta, jota jäsenmaat kantaisivat 80 senttiä kilolta kierrättämättömästä muovisesta pakkausjätteestä.

Ehdottomasti pohtimisen arvoinen avaus, sillä kierrätykseen on saatava lisää puhtia ja erityisesti muovin osalta. Tässä on myös Suomella ison muutoksen tarve. Jätteen kierrätyksessä Suomi on alle EU:n keskiarvon jo nyt, ja jatkossa tavoitteet tulevat vain kiristymään. Sekä ympäristön että talouden kannalta on perusteltua kerätä raaka-aineet paremmin talteen ja hyödynnettäväksi.

Ehkä kuitenkin tärkein esitys komission budjettiesityksessä on EU-rahoituksen kytkeminen jatkossa oikeusvaltioperiaatteeseen. Nykyinen tilanne, jossa erityisesti Puola ja Unkari nostavat kassasta kymmenien miljardien EU-tuet, mutta viis piittaavat yhteisistä eurooppalaisista arvoista, on täysin sietämätön. Siitä on tehtävä loppu.

Nyt ehdotus budjettikehyksestä siirtyy jäsenmaiden ja EU-parlamentin käsittelyyn. Tavoitteena on, että neuvottelut saataisiin päätökseen vuoden kuluttua ennen EU-vaaleja. Jos näin tapahtuu, se olisi kyllä ennätys.