Euroopan unionissa puhutaan pitkästä aikaa tulevaisuuden kasvusta, menestyksestä ja kilpailukyvystä. Meidän on tehtävä Euroopasta paikka, jonne yritteliäimmät ja idearikkaimmat ihmiset kaikkialta maailmasta haluavat tulla opiskelemaan, tekemään työtä, yrittämään, ideoimaan ja rakentamaan uutta.

USA:ssa ja Japanissa on jo pitkään investoitu tutkimukseen ja tuotekehitykseen enemmän kuin Euroopassa. Korea on ohittanut koko porukan, ja muutama vuosi sitten myös Kiinan käyrä ylitti Euroopan. Eurooppa on jäänyt pahnanpohjimmaiseksi T&K-investoinneissa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Viimeistään nyt on aika herätä.

Euroopassa tuotetaan kolmannes kaikista korkealaatuisista tieteellisistä julkaisuista ja Euroopan osuus maailman tutkimus- ja kehitysinvestoinneista on edelleen viidennes. Muut parantavat kuitenkin tahtiaan koko ajan.

Viime vuonna riskipääomasijoittajat investoivat EU-maihin 6,5 miljardia euroa, mutta Yhdysvaltoihin investoitiin lähes 40 miljardia. Start-up-yrityksiä syntyy Euroopassa hyvää tahtia, mutta liian harva pystyy skaalaamaan täällä toimintaansa. Euroopassa on 26 unicornia, ”yksisarvista” start-up-yritystä, joiden arvo on yli 1 miljardi dollaria, kun niitä on Yhdysvalloissa 109 ja Kiinassa 59.

Meidän on tehtävä Euroopasta paikka, jonne yritykset haluavat investoida ja jossa ne haluavat kasvaa. Sellainen paikka, jonne yritteliäimmät ja idearikkaimmat ihmiset kaikkialta maailmasta haluavat tulla opiskelemaan, tekemään työtä, yrittämään, ideoimaan ja rakentamaan uutta. Se edellyttää innovaatioille suotuisaa toimintaympäristöä: hyvää koulutusta, toimivaa sisämarkkinaa ja kasvurahoitusta, ennakoitavaa lainsäädäntöä ja osaavaa työvoimaa.

EU-tasolla puhutaan nyt pitkästä aikaa taas tulevaisuuden kasvusta, menestyksestä ja kilpailukyvystä. Yhtenä tuoreimpana aloitteena komissio käynnisti yhdessä Euroopan investointirahaston kanssa VentureEU-ohjelman, jonka tavoitteena on tuplata investoinnit juuri innovatiivisiin startup- ja scaleup-yrityksiin.

Myös EU-budjetin painopistettä on siirrettävä vahvemmin tulevaisuutta ja kasvua tukemaan hankkeisiin. Tällä hetkellä EU-budjetista peräti 70 prosenttia käytetään alue- ja maataloustukiin. Muutama viikko sitten julkistetussa monivuotisessa EU:n budjettikehyksessä komissio ehdotti, että alue- ja maataloustukien osuutta laskettaisiin alle 60 prosenttiin, ja tuntuvaa lisärahoitusta suunnattaisiin tutkimukseen, kansainväliseen nuorisovaihtoon ja turvallisuuteen. Tämä on oikea suunta.

Esityksen mukaan tutkimusohjelma Horizonia kasvatettaisiin 50 prosenttia ja nuorisovaihto-ohjelma Erasmus kaksinkertaistettaisiin. Tämä on hyvä ehdotus paitsi Euroopan tulevaisuuden, myös Suomen näkökulmasta, sillä suomalaiset nuoret, opiskelijat, tutkijat ja korkeakoulut hyödyntävät aktiivisesti molempia ohjelmia.

EU-parlamentti olisi halunnut ohjelmiin näihin vieläkin suuremman korotuksen. Parlamentin täysistunnon keväällä äänestämän kannan mukaan Horizonin taso pitäisi nostaa 120 miljardiin komission esittämän 100 miljardin sijasta ja Erasmus pitäisi kolminkertaistaa. Parlamentti tulee ajamaan tätä kantaa jatkoneuvotteluissa.

Britannia eroaa EU:sta vuoden kuluttua, mikä on vaikeuttanut vuosien 2021-2027 budjettikehyksen laatimista. Maa on merkittävä budjetin rahoittaja, mutta tulevat sopimukset ovat vielä täysin auki. Toistaiseksi on vain sovittu, että Britannia jatkaa nykyisten jäsenmaksujen maksamista eron jälkeenkin siirtymäajan vuoden 2020 loppuun. Epäselvää on, miten laajasti Britannia on jatkossa rahoittamassa muun muassa eurooppalaista tutkimusta, opiskelijavaihtoa tai turvallisuutta, joita se on pitänyt tärkeinä.

Britannian kontribuutio EU:n tutkimustoiminnassa ja koulutuspolitiikassa on ollut mittava. Britanniassa sijaitsevat Euroopan ja koko maailman merkittävimmät huippuyliopistot, jotka ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita koko EU:n tutkimus-ja tiedeyhteisölle.

Britannian yliopistot koordinoivat 20 prosenttia nykyisen Horizon 2020-tutkimusohjelman hankkeista. Kymmenessä vuodessa Britannian ja muun EU:n tutkimusyhteistyö on tuottanut yli 330 000 julkaisua. Maa on myös yksi suosituimmista opiskelumaista sekä kansainvälisten opiskelijoiden että vaihto-opiskelijoiden parissa. Euroopan ja Britannian tulevaisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että myös jatkossa saadaan aikaan järkevä sopimus.

Nyt EU:n budjetin suunnittelussa on kuitenkin lähdettävä siitä, että brittien jättämä aukko on paikattava osin leikkauksilla ja osin jäsenmaksujen korotuksilla. Nykyään EU-budjetin koko on varsin minimaalinen, vain yksi prosentti jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta. Tulevalle kaudelle komissio esittää sen nostamista maltillisesti 1,11 prosenttiin, mutta tästä tulee vielä jäsenmaiden neuvottelussa iso vääntö.

Suomi on ollut yksi niistä EU-maista, joka on alusta asti antanut vahvan tukensa tutkimusohjelman kasvattamiselle. On varmistettava että tämä linja myös pitää nyt, kun todellinen budjettivääntö jäsenmaiden kesken ja EU-parlamentin kanssa alkaa.

Suomen on oltava näkyvästi mukana siinä rintamassa, joka vaatii EU-rahoituksen kytkemistä jatkossa oikeusvaltioperiaatteeseen. Nykyinen tilanne on täysin sietämätön: erityisesti Puola ja Unkari nostavat kassasta kymmenien miljardien EU-tuet, mutta viis piittaavat yhteisistä eurooppalaisista arvoista.

Euroopan unionin suurin saavutus on yhteisten demokraattisten arvojen pohjalle rakennettu 28 jäsenmaan sisämarkkina-alue. Meillä ei ole varaa antaa sen rapautua.

Kirjoitus julkaistu Akavalaisessa 17.5.