Kolumnisti Jani Halme kirjoitti Kauppalehdessä (KL 21.5.) osuvasti suomalaisten yritysten digisilmästä tai pikemminkin sen puutteesta, erityisesti verkkokauppaan liittyen.

Tuoreen EU-vertailun perusteella suomalaiset kuuluvat digitalisaatiokehityksessä Euroopan kolmen kärkeen. Meillä sekä kansalaisten digitaidot että ict-ammattilaisten määrä suhteessa työvoimaan on ennestäänkin ollut EU-maiden korkein. Nyt Suomi oli EU-komission ”Digital Scoreboard”-vertailussa noussut ykköseksi myös julkishallinnon digitaalisissa palveluissa.

Vaikka Suomi lähes kaikilla muilla mittareilla on digitalisaatiossa Euroopan kärkeä, verkkokaupassa junnaamme vuodesta toiseen hädin tuskin EU28 keskiarvossa. Verkkokaupan nopean kasvun ja kaupan rakennemurroksen huomioiden se on todella huolestuttavaa.

Suomalaisilla on loistavat digitaidot, hyvät verkkoyhteydet ja osaavat ict-ammattilaiset. Välineiden pitäisi siis olla kunnossa. Yritykset hyödyntävät kyllä digitalisaatiota tehokkaasti toimintaprosessiensa uudistamisessa, mutta jostakin syystä internetin mahdollistamia valtavia markkinoita ei hyödynnetä kaupanteossa ja uusien asiakkaiden hankinnassa.

Suomalaista pk-yrityksistä vuonna 2017 edelleen alle 20 prosenttia myi verkossa.

Yli rajojen kauppaa kävi vieläkin harvempi, alle 6 prosenttia suomalaisyrityksistä. Tässä olemme jääneet reilusti jälkeen verrokkimaistamme Tanskasta ja Ruotsista, joiden kanssa Suomi muutoin jakaa digitalisaatiokehityksen kärkisijat Euroopassa.

Verkkokaupassa ylivoimaisesti aktiivisimmat yritykset löytyvät Irlannista, mutta Suomen edeltä löytyy toistakymmentä muutakin maata, kuten Tšekki, Liettua ja Slovenia.

Verkkokauppa kasvaa nopeasti jopa 20–30 prosentin vuosivauhtia. Se on erityisesti nuorten suosiossa, nuorista aikuisista kaksi kolmasosaa ostaa säännöllisesti verkosta.

Euroopan unionin sisällä verkkokaupan kehittymistä on pyritty edistämään muun muassa lisäämällä pakettilähetysten hintojen vertailtavuutta, kieltämällä yrityksiltä perusteeton maarajoitusten käyttö ja tehostamalla verkkohuijauksiin puuttumista.

Verkkokauppa muuttaa kaupan rakennetta isosti. Kuluttajille se on tuonut lisää valinnan mahdollisuuksia, vertailtavuutta, alhaisempia hintoja ja helppoa asiointia. Yrityksille puolestaan verkkokauppa antaa entistä suuremmat markkinat ja uudenlaisen toimintakonseptin. Tähän muutokseen myös suomalaisyritysten on lähdettävä vahvasti mukaan.

Jo pelkästään EU:n sisämarkkinoilla on 500 miljoonaa asiakasta. Se tarjoaa valtavia kasvun mahdollisuuksia – niihin pitää tarttua.

Julkaistu Kauppalehdessä 24.5.