Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Muovin korvaamisesta mahdollisuuksia
Kolumni

Muovin korvaamisesta mahdollisuuksia

Tänään tiistaina vietetään maailman ympäristöpäivää, jonka globaalina teemana on tänä vuonna muovijätteen vähentäminen. Syystäkin, sillä tällä menolla maailman merissä on kohta enemmän muovia kuin kalaa. 95 prosenttia maailman muovista käytetään vain kerran ja heitetään pois. Iso osa siitä päätyy luontoon ja mereen: maailman merien roskista 85 prosenttia on muovia. Ja sen hajoamiseen menee satoja vuosia.

Aihe on kuluneina kuukausina ollut erittäin ajankohtainen myös Euroopassa. Juuri viime viikolla EU-komissio teki odotetun direktiiviesityksen muoviroskan vähentämiseksi. Direktiivissä on määritelty toimenpiteitä kymmenen eniten luontoa ja meriä roskaavan tuotteen osalta. Esimerkiksi muoviset pillit, lautaset, ruokailuvälineet ja vanupuikot kiellettäisiin EU-alueella kokonaan, koska niille on korvaaviakin materiaaleja.

Muovikuppien ja muovisten ruokapakkausten vähentämiseksi jäsenmaiden pitäisi puolestaan hakea sopivat keinot. Jo muutama vuosi sitten muovikassien osalta hyväksyttiin vastaava direktiivi. Sen seurauksena Suomessakin muovikassit muutettiin maksullisiksi ja niiden käyttö suorastaan romahti.

Komission tuore esitys vaatii jäsenmaita myös kierrättämään 90 prosenttia muovipulloista vuoteen 2025 mennessä. Tämä on tervetullut linjaus, sillä rannoilta ajelehtineet muovipullot ovat yksi suurimmista merien saastuttajista. Tässä suomalainen pullopanttijärjestelmä on hyvä esimerkki muillekin. Sen ansiosta meillä ei pulloja jää luontoon lojumaan; viimeistään pullonkerääjät käyvät ne noukkimassa talteen.

Uudella direktiivillä myös kalastusvälineiden talteenottoa halutaan tehostaa, pakkausten kierrätysmerkintöjä selkeyttää ja parantaa tietoa roskaamisen ja kierrätyksen vaikutuksista.

Kertakäyttömuovien vähentäminen on osa EU:n alkuvuodesta lanseeraamaa muovistrategiaa. Luonnonvarojen resurssiviisaampi käyttö on ollut yksi tämän kauden pääprioriteeteista.

Kyse on sekä ympäristöstä että taloudesta. Eurooppa on erittäin riippuvainen tuontiraaka-aineista, ja tässä kertakäyttökulttuuri on hirvittävää tuhlausta.

Nyt tavoitteena on ylipäätään vähentää jätteen syntymistä, mutta myös nostaa roimasti kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Kiertotalouden vauhdittamiseksi keväällä päätettiin uudesta jätedirektiivistä, joka velvoittaa jäsenmaat lisäämään jätteen kierrätystä ja uudelleenkäyttöä.

Tässä Suomellakin on tekemistä. Toisin kuin voisi luulla, jätteen kierrätyksessä Suomi ei ole mikään Euroopan mallimaa, vaan alle EU-maiden keskiarvon. Meillä jätteestä vain 42 prosenttia kierrätetään. Iso osa päätyy edelleen polttoon.

Nyt hyväksytyn direktiivin mukaisesti jatkossa erilliskeräykset on järjestettävä paperin, pahvin, metallin, lasin ja biojätteen lisäksi myös tekstiileille ja muoville. Tavoitteena on, että vuonna 2030 kaiken pakkausmuovin pitäisi olla kierrätettävää.

Suomalaisille yrityksille on tässä nyt iso kansainvälinen markkina auki. Meillä on kehitteillä ja jo valmistuksessakin metsäteollisuuden sivuvirroista useita biopohjaisia tuotteita ja pakkauksia, joilla voidaan korvata muovia kestävästi ja turvallisesti.

Osana EU:n muovistrategiaa suunnataan 350 miljoonaa euroa eurooppalaista tutkimus- ja tuotekehitysrahaa kertakäyttömuovin korvaajille. Tässä suomalaisten kannattaa nyt olla aktiivisia.

Suomessa koostetaan parhaillaan ympäristöministeriön johdolla myös omaa kansallista muovitiekarttaa. Muovin talteenoton ja kierrätyksen lisäksi tavoitteena on edistää parempaa tuotesuunnittelua, vauhdittaa kiertotalouden innovaatioita ja investointeja sekä vähentää riippuvuutta uusiutumattomista raaka-aineista.

Muovi on hyvä ja tarpeellinen materiaali, mutta muoviroskan vähentämisessä ja resurssiviisaassa toiminnassa on vain voitettava;, niin ympäristöllä, taloudella, yrittäjillä, innovaatioilla kuin kuluttajillakin.

Julkaistu Aamulehdessä 5.6.