Euroopan unionin infrarahoitusta ollaan suuntaamassa sotilasjoukkojen liikkuvuuden parantamiseen yli rajojen. EU-komissio esittää osana monivuotista rahoituskehystään 6,5 miljardin euron investointeja Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta siviiliyhteyksiin, joita voidaan hyödyntää myös sotilaallisessa toiminnassa.

”Käytännössä se tarkoittaa kriittisen infran kuten teiden, siltojen ja rautateiden parantamista rajat ylittävän sotilaallisen yhteistyön edistämiseksi. Hyvä ja toimiva infra on tärkeää joukkojen ja kaluston nopean ja esteettömän etenemisen kannalta”, europarlamentaarikko Henna Virkkunen sanoo.

Hiljattain EU ja Nato määrittelivät sotilaallisen liikkuvuuden ensisijaiseksi yhteistyöalakseen. EU-parlamentti muistuttaa tällä viikolla käsiteltävässä omassa EU-Nato-suhdetta koskevassa mietinnössään, että sotilastoimintaa palvelevat liikenneyhteydet suuntautuvat Euroopassa nyt lännestä itään, ja haluaa nostaa myös etelä-pohjoinen yhteydet vahvemmin kehittämisen kohteeksi.

Sotilasliikkuvuuden kehittäminen on osa EU:n puolustusunionia, ja monivuotisen Verkkojen Eurooppa-ohjelman käsittely on käynnistymässä EU-parlamentissa. Virkkunen toimii ohjelmassa teollisuusvaliokunnan pääneuvottelijana. Virkkusen mukaan turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on edennyt viimeisen kahden vuoden aikana enemmän kuin vuosikymmeniin.

”Jos Venäjän aggressiivisen voimapolitiikan paluu ei vielä kaikkia jäsenmaita herättänyt, lopullisesti sen on tehnyt Yhdysvaltain ailahtelevainen presidentti. Viimeistään nyt jokainen EU-maa on havahtunut siihen, että Euroopan on otettava itse paljon suurempi vastuu omasta puolustuksestaan”, Virkkunen sanoo.

Yhteisen puolustuspolitiikan tiivistämiseksi perustettiin talvella jäsenmaiden pysyvä rakenteellinen yhteistyö. Ensi vuonna käynnistyy myös historian ensimmäinen EU:n puolustusrahasto, jonka tehtävänä on tukea puolustusalan tutkimusta ja hankintoja. Virkkunen muistuttaa, että koska lähes kaikki EU-maat kuuluvat Natoon, EU:n puolustusyhteistyötä suunnitellaan tästä lähtökohdasta. Päällekkäisyyksiä ei rakenneta, vaan puolustusyhteistyö on luonteeltaan Natoa täydentävää.

Yhdeksi merkittäväksi EU:n ja Naton yhteistyöalueeksi on nostettu kyberturvallisuus. Osaamisen vahvistamiseen ja tehokkaaseen varautumiseen suunnataan tulevina vuosina myös tuntuvasti EU-varoja. Helsinkiin perustettu hybridialan osaamiskeskus on nostettu EU-parlamentin kyberturvallisuusmietinnössä hyvänä esimerkkinä esiin. Muita maita kehotetaan perustamaan vastaavia.

”Näissä kehittämisohjelmissa suomalaisten kannattaa olla aktiivisia, sillä meillä on merkittävästi osaamista sekä koulutuksen, harjoittelun että tiedonvaihdon osalta. Nyt pitäisi vielä eduskunnan laittaa vauhtia tiedustelulakien käsittelyyn, että saataisiin Suomessa työvälineet myös tältä osin asianmukaiseen kuntoon”, Virkkunen päättää.

EU-parlamentti äänestää keskiviikkona 13.6. Strasbourgin täysistunnossa EU-NATO-suhteita ja kyberturvallisuutta koskevista mietinnöistään.