Sunnuntaina voimaan astunut liikennepalvelulaki nostaa Suomen kerralla edistyksen eturintamaan. Asiakkaalle se näkyy ensimmäisenä taksisääntelyn vapauttamisena, mikä tuo muutoksia muun muassa taksimatkojen hinnoitteluun ja aiheuttaa alkuun varmasti myös monenlaista hankaluutta.

Taustalla on kuitenkin suurempi tavoite: keventää koko liikennealan sääntelyä ja kannustaa näin kehittämään lisää ja parempia palveluita asiakkaiden hyödyksi. Digitalisaation ansiosta tähän on paljon mahdollisuuksia.

Maailmalla tunnetuin esimerkki uudenlaisesta ajattelusta ja palvelukonseptista on kyydinvälitysyritys Uber. Kun kalifornialaisyritys viitisen vuotta sitten tuli Eurooppaan, se aiheutti melkoisen ryminän. Ja osoitti samalla, kuinka vanhentunut ja jähmeä lainsäädäntö ja ennen kaikkea taksialan sääntely useimmissa EU-maissa, myös Suomessa oli.

Vaikka tähän saakka taksilainsäädäntö on ollut varsin puhtaasti jokaisen jäsenmaan oma, paikallinen asia, digitalisaation seurauksena se on noussut myös Euroopan tason keskusteluun. Jos Eurooppa haluaa olla paikka, joka pärjää digitaalisessa taloudessa, kannustaa innovaatioihin ja investointeihin, myös lainsäädännön täytyy tätä tukea. Sekä EU-tasolla että jokaisessa jäsenmaassa.

Samaan haasteeseen on törmätty muidenkin jakamistalouden uusien konseptien, kuten  lyhytaikaista asunnon vuokraamista välittävän Airbnb:n kanssa. Ennen digitalisaation aikakautta ei suuremmin haitannut, vaikka jokaisessa EU-jäsenmaassa ja niiden eri kaupungeissakin oli vähän erilainen huoneenvuokralaki. Mutta nyt, kun tavoitteena on luoda yhtenäistä EU:n digitaalista sisämarkkinaa, tällainen hajanaisuus tuo aikamoisia esteitä palveluiden kehittämiseen ja kasvattamiseen.

Liian monessa Euroopan maassa raskas sääntely ja olemassa olevien toimintamallien ja työpaikkojen puolustaminen on suurin este uusille innovaatioille.

Tällainen asenne heikentää koko mantereen houkuttelevuutta ja kilpailukykyä suhteessa Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Viimeisen muutaman vuoden ajan EU-komissio onkin kannustanut jäsenmaita uudistamaan omia lainsäädäntöjään innovaatioystävällisemmiksi.

On hienoa, että Suomen uusi liikennepalvelulaki on nyt saatu voimaan. Muutama vuosi turhan pitkään asian kanssa jahnattiin, mutta parempi myöhään kun ei ollenkaan.

Laki paitsi mahdollistaa Uberin tyyppisten kyydinvälitysyritysten toiminnan, tuo toivottavasti myös paljon aivan uusia palveluita markkinoille. Näistä kansainvälistä mainetta ja mielenkiintoa on jo niittänyt helsinkiläisen MaaS Globalin Whim-mobiilisovellus, josta tarvitsemansa liikkumispalvelut voi ostaa kiinteänä kuukausipakettina.

Suomi on nyt ensimmäisiä maita, joka on lähtenyt määrätietoisesti edistämään datan käyttöä ja digitalisaatiota liikennepalveluiden uudistamiseksi. Tässä se on hyvä esimerkki koko Euroopalle.

01Uusi lainsäädäntö tuo vauhtia paitsi omille palvelumarkkinoille, luo myös kasvualustan uusille suomalaisille innovaatioille, joita toivottavasti lähdetään rohkeasti viemään myös maailmalle.

Julkaistu Iltalehden blogissa 1.7.2018.