Euroopan unionissa vietetään parhaillaan Kulttuuriperinnön teemavuotta. Vaikka kulttuuripolitiikka sinänsä kuuluu jokaisen jäsenmaan omaan päätösvaltaan, kulttuurin roolia ja merkitystä myös Euroopan tasolla halutaan vahvistaa.

Seuraavaan monivuotiseen budjettikehykseen EU-komissio esittikin Luova Eurooppa -ohjelmaan merkittäviä budjettilisäyksiä. Lisäksi kulttuurialan koulutusta, tutkimusta ja innovaatioita rahoitetaan myös monista muista EU-ohjelmista.

Suomessa kulttuuriperintövuoden teemaksi on valittu osallisuus. Koko Euroopan tasolla jo yli miljoona osallistujaa on ollut mukana teemavuoden tapahtumissa, ja myös Suomessa on hyvä vauhti päällä. Tähän mennessä kulttuuriperintövuoteen liittyen on ideoitu jo 220 aloitetta ja tapahtumaa, ja edelleen kaikkia halutaan kannustaa laajasti mukaan: niin kulttuuriperinnön ammattilaisia, harrastajia kuin järjestöjäkin, sekä alueilta että paikallisesti. Mukaan voi ilmoittautua koko vuoden ajan.

On hyvä huomata, ettei kulttuuriperintö tarkoita pelkästään mennyttä. Se on myös kulttuurin luomista ja ylläpitämistä sekä yhteisten merkitysten luomista nykyhetkessä. Se lisää kulttuurien välistä ymmärrystä ja tukee monikulttuurisuutta. Kun puhutaan eurooppalaisesta kulttuurista, toisaalta halutaan tuoda esiin alueen kulttuurista moninaisuutta ja samalla myös sitä yhteistä historiaa ja arvoja, joka meidät sitoo yhteen.

Kulttuuriperinnöllä on suuri vaikutus EU:n arvopohjalle, kansalaisten osallisuudelle, rauhalle, kasvulle ja tulevaisuudelle, mutta myös elinkeinoille.

On arvoitu, että jokainen alan työpaikka tuottaa välillisesti 26,7 työpaikkaa. Suoraan kulttuuriperinnön parissa työskentelee 300 000 ihmistä, ja siihen liittyvillä aloilla 7,8 miljoonaa työntekijää koko EU:ssa.

Erityisesti matkailuun heijastusvaikutus on suuri. Eurooppa on maailman suosituin matkailukohde, ja valtaosa matkailijoista haluaa matkustaa Euroopassa juuri kulttuuriperinnön ansiosta. Kestävään matkailuun kuuluu olennaisena osana kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen ja kestävä hyödyntäminen. Se on myös yksi tulevan EU:n kulttuuriohjelman painopisteistä.

EU-alueella on valtavasti potentiaalia kulttuuriperinnön vetovoimaisuuden hyödyntämisessä ja kohteiden toiminnallisuuden lisäämisessä; Unescon maailmanperintökohteista lähes puolet sijaitsee Euroopassa. Suomessakin näitä on seitsemän, joista kuusi on kulttuurikohteita ja yksi luontokohde.

Uniikit identiteetit ja perinteet tuovat alueille matkailijoita ja investointeja sekä houkuttelevat osaajia ja yritystoimintaa yli rajojen. Suomessa matkailu on viime vuodet ollut yksi vahvimmin kasvavista toimialoista. Tässä myös kulttuuriperinnön rooli on tärkeä tunnistaa. Se tuo Suomelle sellaista omaleimaisuutta, jota muilla ei ole.

Lisäksi tutkimuksesta myös tiedetään, että kulttuuri tekee hyvää. Useat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kulttuuriosallisuus edistää ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Sitä kannattaa siis vaalia.

Tämän suomalaiset tunnistavat hyvin. Ensimmäisen suomalaisen kulttuuriperintöbarometrin mukaan suomalaiset arvostavat kulttuurin korkealle: 87 prosenttia pitää kulttuuriperinnön säilyttämistä erittäin tärkeänä ja ajattelee, että kaikkien tulee voida nauttia siitä.  Kulttuuriperintöä ja -ympäristöä pidetään ihmisten välistä ymmärrystä lisäävänä tekijänä ja tärkeänä esimerkiksi alueiden maineelle.

Meneillään olevan kulttuuriperintövuoden tapahtumissa on hieno tilaisuus tutustua paikalliseen ja yhteiseen eurooppalaiseen kulttuuriperintöön, ja saada uusia elämyksiä, kokemuksia ja inspiraatiota. Kulttuuriperintömme on voimavara, jota ei mitata ainoastaan rahassa.

Kolumni julkaistu Ilkassa ja Pohjalaisessa 4.7.2018.