Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Euroopan otettava globaalia johtajuutta
Kolumni

Euroopan otettava globaalia johtajuutta

Trumpin Euroopan-kiertueen annissa riittää sulateltavaa vielä joksikin aikaa. Hänen rymistelynsä Naton huippukokouksessa ei tullut yllätyksenä, mutta sähläys Putinin rinnalla Helsingissä taisi alittaa kaikki odotukset. Sen jälkiä joudutaan paikkaamaan pitkään.

Euroopan unionille Yhdysvallat on ollut sekä taloudessa että turvallisuuspolitiikassa tärkein strateginen kumppani. Sitä se on edelleen, mutta tuuli transatlanttisessa suhteessa on Trumpin kaudella tempoillut kovissa puuskissa.

Viimeistään nyt Euroopassa on havahduttu siihen, että meidän on Angela Merkelin sanoin ”otettava kohtalo omiin käsiimme”. Sekä Euroopan osalta että myös globaalisti. Ja se onnistuu vain silloin, kun Euroopan unioni on yhtenäinen.

Turvallisuuspolitiikassa Yhdysvallat on oikeassa vaatiessaan Eurooppaa kantamaan suuremman vastuun omasta puolustuksestaan. Tähän kaikki Nato-maat ja miltei myös kaikki EU-maat ovat sitoutuneet, mutta on ymmärrettävä, että se ei tapahdu hetkessä. Puolustusmenojen kasvattamisen on tapahduttava järkevästi.

Kuluneina vuosikymmeninä liian moni Euroopan maa on laiminlyönyt omaa varautumistaan. Tuudittauduttiin siihen, ettei Eurooppaa mikään sotilaallinen uhkaa. Viimeistään Krimin valtaus ja Ukrainan sota osoitti, että arvio oli väärä.
Sen seurauksena jo Obaman kaudella Walesin huippukokouksessa 2014 Nato-jäsenmaat sopivat, että jokainen nostaa oman puolustusbudjettinsa vähintään kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Nyt tavoitteeseen yltää kahdeksan maata, joten vielä paljon on tehtävää.

Lisää tehokkuutta haetaan myös Euroopan unionin kautta vahvistamalla Naton eurooppalaista pilaria kohti yhteistä suunnittelua, hankintaa ja sotilaallista liikkuvuutta. EU:n historian ensimmäinen puolustusteollisuuden rahasto aloittaa toimintansa ensi vuonna. Siitä rahoitetaan sadoilla miljoonilla euroilla puolustusteollisuuden tutkimusta ja tuotekehitystä.

Tulevassa EU:n budjettikehyksessä on varattu yli kuusi miljardia euroa sotilaallista liikkuvuutta edistävän infran rakentamiseen. Näissä hankkeissa myös Suomen kannattaa olla mukana.

Kansainvälisessä politiikassa Eurooppa pystyi pitkään peesailemaan Yhdysvaltoja. Trumpin kaudella maa on kääntynyt sisäänpäin ja alkanut rakentaa muureja ympärilleen. Sekä fyysisesti että tullien muodossa. Se on ollut aikamoinen pettymys.

Viimeisen vuoden aikana Yhdysvallat on vetäytynyt laajasti kansainvälisistä sopimuksista: Tyynenmeren vapaakauppasopimuksesta, Pariisin ilmastosopimuksesta, Iranin ydinsopimuksesta, YK:n ihmisoikeusneuvostosta ja Unescosta. Samalla se on leikannut omaa osuuttaan YK:n toimien rahoituksessa, jotka haastavat muun muassa YK:n väestörahaston, Unicefin ja rauhanturvatoiminnan suunnitelmia.

Niin ikään Obaman kaudella hyvään vauhtiin saadut neuvottelut Euroopan ja Yhdysvaltain TTIP-vapaakauppasopimuksesta on lyöty jäihin, ja nyt maailma on kauppasodan partaalla Trumpin määräämien tuontitullien ja niitä seuranneiden vastatullien seurauksena.

Vakauden ja ennustettavuuden sijasta epävarmuus on kasvanut. Kehitys on huolestuttava. Toisaalta se tuo myös mahdollisuuksia Euroopalle. Meidän on otettava nyt vahvempaa globaalia johtajuutta.

Samaan aikaan kun Trump ja Putin keskustelivat Helsingissä, Pekingissä pidettiin EU-Kiina-huippukokous, jossa allekirjoitettiin iso pino yhteistyösopimuksia. Kokouksessa muun muassa linjattiin Euroopan unionin ja Kiinan yhteistyön tiivistämisestä WTOn uudistamisessa, ilmastonmuutoksen torjunnassa, puhtaassa energiassa, valtamerien suojelussa, kiertotaloudessa, päästökaupassa, investoinneissa ja tullivalvonnassa.

Kiinan kokouksen perään pidettiin kuluneella viikolla Tokiossa EU-Japani-huippukokous, jossa allekirjoitettiin EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus. Sillä muodostetaan yli 600 miljoonan ihmisen avoin kauppa-alue ja poistetaan Japaniin vieviltä eurooppalaisilta yrityksiltä vuosittain yli miljardin euron tullimaksut.

Vastaavat kauppaneuvottelut on käynnistetty myös Australian ja Uuden-Seelannin kanssa. Tämä on oikea ja vastuullinen linja. Euroopan ei pidä rakentaa muureja, vaan siltoja.

Kolumni Iltalehden blogissa 20.7.2018.

Lisätietoja

Janiika Vilkuna

Janiika Vilkuna

Viestintäkoordinaattori

Viestintä

Vierailut

+32 491 33 2480

janiika.vilkuna@europarl.europa.eu