Tähän asti Suomesta on Euroopan liikennekartoilla näkynyt lähinnä pala maan eteläisintä rannikkoa. Tähän on viimein tulossa muutos. EU-komissio esitti kesällä osana monivuotista budjettikehystä, että eurooppalaisen liikenteen TEN-T ydinverkkokäytävää jatketaan Helsingistä Tornion kautta Luulajaan asti.

Tämä on sekä poliittisesti että taloudellisesti tärkeä linjaus. Se nostaa arktisen ulottuvuuden nyt kunnolla esiin myös Euroopan kartalla, ja mahdollistaa samalla Suomelle EU-rahoituksen alueen liikenneinfran ja erityisesti pääradan kehittämiseen.

Investointitarpeita on, sillä pääradan varrella asuu jo 50 prosenttia suomalaisista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alueen väkimäärä on kasvanut lähes 300 000 asukkaalla.

Tähän asti Suomen radoista on eurooppalaiseen ydinverkkokäytävään kuulunut vain Turku-Helsinki-Vainikkala osuus. Kun nyt rajat ylittävää ydinverkkokäytävää esitetään jatkettavaksi myös pohjoisen kautta Ruotsiin, lisää se Suomessa EU-tukikelpoisten ratahankkeiden määrää jopa 2 miljardilla eurolla.

Tukea voisi näihin investointeihin saada maksimissaan 30 prosenttia, mikä merkitsee seuraavan ohjelmakauden aikana satoja miljoonia. Tämä olisi erittäin tervetullut lisärahoitus suomalaiseen liikenneinfraan.

Tärkeimpien liikenneyhteyksien rahoitus on osa Euroopan unionin CEF-ohjelmaa, eli ”Verkkojen Eurooppaa”, josta suunnitellaan rahoitettavan yli 42 miljardilla eurolla merkittävää energia-, liikenne- ja digitaalista infrastruktuuria vuosina 2021-2027. Tavoitteena on verkottaa Eurooppa entistä tiiviimmin yhteen, ja vahvistaa näin toimivaa ja yhtenäistä sisämarkkinaa ja lisätä Euroopan kilpailukykyä.

Matkustajien ja tavaroiden liikkuvuus on koko Euroopassa voimakkaassa kasvussa. Matkustajaliikenteen odotetaan kasvavan 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 2010 luvuista ja rahtiliikenteelle povataan vieläkin suurempaa kasvua, jopa 60 prosenttia.

Hyvin verkottunut sisämarkkina ja toimivat yhteydet ovat edellytys talouskasvulle ja Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiselle. Samaan aikaan liikenteen päästöjä on kuitenkin saatava todella merkittävästi leikattua.

Siksi tuleva EU-rahoitus läpi kaikkien ohjelmien tullaan suuntaamaan entistä vahvemmin ilmastonmuutoksen torjuntaan. Verkkojen Eurooppa-ohjelmasta jopa 60 prosenttia on määrä suunnata tätä tukeviin hankkeisiin.

Samalla liikenne-, energia- ja digitaalisten verkkojen investoinneista haetaan nyt suurempaa synergiaa. Rahoitusta suunnataan muun muassa vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfraan ja 5G- verkkojen rakentamiseen liikenteen ydinverkkojen varrelle. Jatkossa tukea voisi saada myös merikaapeliyhteyksiin, mikä sopii hyvin Suomenkin suunnitelmiin.

Euroopan vahvistuva puolustusyhteistyö näkyy myös liikenneinvestoinneissa. Ensimmäistä kertaa infraohjelmassa on varattu yli 6 miljardin potti rajat ylittäviin  sotilaallisen liikkuvuuden tarpeisiin. Tavoitteena on parantaa olemassaolevaa liikenneinfrastruktuuria niin, että se soveltuu myös sotilaskäyttöön. Listaa näistä yhteisistä eurooppalaisista hankkeista laaditaan parhaillaan.

Sujuvat, toimivat ja turvalliset yhteydet ovat avainasemassa Suomen alueiden ja elinkeinojen kehittämisessä.

Nyt esitetty liikenteen ydinkäytävän laajennus ja sen mahdollistamat investoinnit parantavat saavutettavuutta paitsi Suomen sisällä, myös yli rajojen. Suomen eteläpuolelle valmistuvan Rail Baltican nopea junayhteys Tallinnasta aina Liettuan ja Puolan rajalle avaa olennaisia yhteyksiä Suomesta Keski-Eurooppaan. Puola on alkanut kehittää omaa raideverkkoaan rajalta Varsovaan, josta on taas yhteys Berliiniin.

Suomi on vielä toistaiseksi lauttamatkan päässä radasta. Raideyhteys on silti Suomen rahtiliikenteelle arvokas. Arvion mukaan yli puolet Rail Baltican rahdista olisi kauttakuljetusliikennettä Baltian ulkopuolelta. Tästä kaksi kolmasosaa on arvioitu mahdollisesti olevan suomalaista.

Verkkojen Eurooppa-ohjelmaa käsitellään parhaillaan Euroopan parlamentissa. Neuvottelut asetuksesta ja rahoituksesta pyritään saamaan valmiiksi tulevan talven aikana osana EU:n monivuotista budjettikehystä.

Vuonna 2023 komission on määrä aloittaa TEN-T suuntaviivojen tarkistus. Silloin Suomi voisi esittää myös nyt vielä visiotasolla olevien Jäämeren radan tai Tallinnan tunnelin liittämistä eurooppalaiseen TEN-T -verkkoon.

Julkaistu Ilkassa 25.8.2018.