Suomessa valmistaudutaan parhaillaan ensi kesänä alkavaan EU-puheenjohtajakauteen. Ilma on sakeanaan mitä laajempia ehdotuksia puheenjohtajuuden teemoiksi. Asialistaa ja kärkiä pohditaan hallituksen lisäksi myös parlamentaarisesti suuren valiokunnan työryhmässä, mikä on perusteltua.

Suomen perusteellisuuden tuntien asialistasta tullee laaja. Mutta jos tavoitteita on tukkukaupalla, ei niistä suurta muistijälkeä EU-historiaan jää. Kuinka moni muistaa jonkun viime vuosien puheenjohtajamaan pääprioriteetin? Tuskin kovin moni.

Siksi Suomenkin kannattaa ottaa vain yksi selkeä pääteema. Meille itsestään selvä valinta on osaaminen. Siitä Suomi maailmalla tunnetaan. Investoimalla osaamiseen Suomi on pärjännyt.

Vaikka koulutuspolitiikka sinänsä kuuluu jokaisen EU-jäsenmaan omaan toimivaltaan, osaamiseen tai sen puutteisiin kulminoituu koko Euroopan pärjääminen tulevaisuudessa.

Vain osaamista vahvistamalla pystymme vastaamaan Euroopan kohtaamiin globaaleihin haasteisiin: ilmastonmuutos, luonnonvarojen käyttö, muuttoliike, turvallisuus, työn murros. Investointeja laadukkaaseen koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen tarvitaan.

Siksi Suomen on otettava aloite käsiinsä ja lähdettävä puheenjohtajuuskaudellaan määrätietoisesti edistämään eurooppalaisen koulutuksen ja tutkimuksen uudistamisen ja vahvistamisen linjaa. Se luo pohjan Euroopan tulevaisuuden menestykselle.

Vahva puheenjohtajuus tekee maasta EU-pöydissä kokoaan isomman toimijan. Hyvä esimerkki tästä on Viro. Se toimi EU-puheenjohtajana syyskauden 2017 ja jätti ison jäljen. Toisin kuin muut maat, Viro otti vain yhden näkyvän pääteeman, digitalisaation. Se sai puolessa vuodessa paljon aikaan, ja samalla brändäsi itseään digitalisaation kärkimaana. Tästä kannattaa ottaa oppia.

Suomesta tulee EU-puheenjohtaja nyt kolmatta kertaa. Kaikkia tärkeitä asioita puheenjohtajamaan on joka tapauksessa edistettävä. Siksi kannattaa ottaa yksi iso teema, jota rummutetaan läpi linjan, viedään eteenpäin ja nostetaan samalla omaa painoarvoa. Suomelle luontainen valinta on osaaminen. Siitä koko Euroopan tulevaisuus  lopulta on kiinni.

Julkaistu Helsingin Sanomissa 23.9.2018.