Viimeisen 30 vuoden aikana Suomi on kansainvälistynyt huimasti. Ihmiset matkustavat, lähtevät opiskelemaan ja töihin yli rajojen. Internetin ansiosta yhteyksiä voi helposti pitää ympäri maailmaa. Myös ulkomaalaisten asukkaiden määrä Suomessa on tuossa ajassa kymmenkertaistunut. Se on erinomainen asia. Kansainvälisyys, erilaiset taustat, kokemukset ja näkökulmat ovat tuoneet Suomeen paljon uutta.

Kaikkiaan Suomessa asuu yli 120 000 ulkomaan kansalaista 180 eri maasta. Ylivoimaisesti suurin ryhmä ovat virolaiset, yli 50 000. Seuraavaksi eniten asukkaana on venäläisiä, ja näiden jälkeen yleisimmät kansalaisuudet ovat Irakin, Kiinan, Ruotsin ja Thaimaan. Viime vuonna myönnettiin myös ennätysmäärä Suomen kansalaisuuksia, yli 12 000. Näistäkin pääosa virolaisille ja venäläisille.

Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, yleisin Suomeen muuttamisen syy ei ole turvapaikan hakeminen. Viime vuonna Suomeen myönnettiin yli 33 000 oleskelulupaa. Valtaosan Suomeen toi työ, perhe tai opiskelu. Kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvista myönnettiin vain 13 prosenttia.

Erityisesti työperäisten maahanmuuttajien osuus on ollut kasvussa. Töitä ja tulijoita olisi enemmänkin, mutta nyt hakemukset jumittavat viranomaisten paperiruuhkassa. Turhaa byrokratiaa aiheuttavasta tarveharkinnasta pitäisi jo viimein luopua.

Työhön Suomeen tullaan EU:n ulkopuolelta eniten Ukrainasta ja Venäjältä. Toisaalta niin sanottuja erityisasiantuntijoita, joita erityisesti ICT-alalle on kaivattu, on saatu eniten Intiasta. Viimekin vuonna lähes tuhat.

Vaikka turvapaikanhakijoiden osalta tilanne näyttää nyt rauhoittuneen sekä Suomen että koko Euroopan tasolla, vielä on paljon työtä tehtävänä.

On selvää, että näin suureen ongelmaan Euroopan unionin on vastattava yhteisesti. Euroopan lähialueille on saatava rauhaa, vakautta ja ihmisille elämän mahdollisuuksia omilla kotiseuduilla.

Samalla myös Euroopan unionin yhteisiä sääntöjä turvapaikanhakijoiden suhteen on uudistettava. Viime vuosina askelia eteenpäin on otettu muun muassa ulkorajavalvonnassa, turvapaikkahakemusten käsittelyssä, prosessien sujuvuudessa, kotouttamisessa ja yhteistyössä naapurimaiden kanssa. Tulevaisuuden kannalta riittävän kestävään ja kokonaisvaltaiseen ratkaisuun ei ole kuitenkaan päästy.

EU-parlamentti on omalta osaltaan komission esittämät keskeiset direktiiviehdotukset jo käsitellyt, mutta odottaa nyt edelleen riitaisia jäsenmaita yhteiseen neuvottelupöytään. Parlamentti voi tukea ainoastaan ehdotusta, jossa jäsenmaat ottavat selkeästi yhteistä vastuuta.

Keskeistä on uudistaa järjestelmää niin, että kansainvälinen suojelu ja turvapaikat pystytään kohdistamaan kaikkein eniten turvaa tarvitseville. Niille maahanmuuttajille, jotka haluavat tulla Eurooppaan ensisijaisesti tekemään työtä ja yrittämään, on oltava selkeästi muita väyliä kuin turvapaikan haku

Eurooppa vanhenevana mantereena tarvitsee lisää asukkaita ja tulijoita. Vuonna 2020 jo neljännes EU-maiden asukkaista on yli 65-vuotiaita. Seuraavien vuosien aikana miljoonia ihmisiä jää pois työmarkkinoilta. Myös Suomen väestön kasvu on jo pitkään ollut positiivista nimenomaan maahanmuuton ansiosta.

Kymmenisen vuotta sitten Euroopan unioni lanseerasi työperäiseen maahanmuuttoon ”sinisen kortin” vastineeksi Yhdysvaltain vihreälle kortille ja Kanadan pisteytysjärjestelmälle. Erikoisosaajille suunnatun sinisen kortin ehdot asetettiin kuitenkin liian korkealle: korkeakoulututkinto ja EU-alueella työpaikka, jossa ansiotaso vähintään 1,5 kertainen kyseisen maan alan keskiansioon nähden.

Kortti on vetänyt hyvin vain Saksassa, muissa maissa omat kansalliset järjestelmät ovat olleet toimivampia. Esimerkiksi Suomeen EU:n sinisellä kortilla tulijalta vaaditaan yli 4600 euron kuukausipalkka, kun taas ”erityisasiantuntijan” oleskelulupaan riittää 3000 euron palkka.

Nyt EU:n sinistä korttia koskeva erikoisosaajadirektiivi on uudistettavana. EU-parlamentti käsitteli muutokset jo vuosi sitten, ja neuvottelut haluttaisiin saada pikaisesti päätökseen. Tarkoitus on alentaa palkkatasovaatimusta ja mahdollistaa korkeakoulutettujen lisäksi sinisen kortin käyttö myös muille korkean tason ammattilaisille. Jatkossa EU-parlamentin tavoitteena on saada luotua vastaavaa yhteistä väylää myös muille työperäisille maahanmuuttajille.

Iltalehden blogi 30.9.2018.