Kymmenisen vuotta sitten Euroopan unionissa asetettiin päämääräksi olla vuonna 2020 maailman kilpailukykyisin alue. Tavoitteeseen päätettiin pyrkiä koulutustasoa ja osaamista vahvistamalla, sekä investoimalla lisää tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Finanssikriisi kuitenkin muutti suunnan. Nyt näistä tavoitteista puhuu enää harva, vaikka syytä olisi. Vain osaamista vahvistamalla Eurooppa voi menestyä tulevaisuudessa.

Työelämä muuttuu nyt voimakkaasti; automatisaatio, robotisaatio, globalisaatio etenee. Lähes kaikissa EU-maissa tarvitaan koulutusjärjestelmän uudistuksia kaikilla asteilla.

Aivan keskeisissä perustaidoissakin on valtavia puutteita. Yli viidennes EU-maissa perusasteen päättävistä nuorista suoriutuu PISA-testin perusteella heikosti lukemisesta, matematiikasta tai luonnontieteistä. Se antaa huonot eväät jatko-opintoihin. Lähes 40 prosentilla työelämässä olevista aikuisista puolestaan on heikot tai ei minkäänlaisia digitaalisia taitoja. Nimenomaan digitaalinen talous on kuitenkin se, joka nyt voimakkaimmin myllertää koko maailman työn ja talouden rakenteita. Alan osaamista tarvitaan paljon enemmän.

Vaikka koulutuspolitiikka sinänsä kuuluu jokaisen jäsenmaan omaan toimivaltaan, on koulutukseen ja osaamistason nostoon liittyvät kehittämistarpeet nostettava nyt vahvasti eurooppalaiselle agendalle.

Euroopan unioni on maailman suurin sisämarkkina-alue ja kauppamahti. Voimme pysyä kehityksen kärjessä vain jos meillä on osaavia ihmisiä, uusia innovaatiota ja menestyviä yrityksiä.

Vahvan perusosaamisen lisäksi työelämän muutoksessa yhä tärkeämmäksi nousee jokaisen mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan läpi työuran. Tämän eteen myös Suomessa on tehtävä uusia avauksia.

Samoin tutkimukseen ja tuotekehitykseen on investoitava nykyistä enemmän. T&K-investoinneissa Euroopan unioni ei ole saavuttanut asetettua 3 prosentin BKT-tasoa, kaukana siitä. Aiemmin kärkimaana komeillut Suomikin on pudonnut uralta. Jo pitkään Yhdysvallat, Japani ja Korea on investoinut EU-aluetta enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nyt Kiinakin on jo ohittanut meidät. Tämän viimeistään pitäisi herättää eurooppalaiset.

Tarve investoida tulevaisuuden kasvuun näkyy tulevassa EU:n monivuotisessa budjettikehyksessä. Komissio esittää opiskelijavaihtoon suunnatun Erasmus-ohjelman tuplaamista ja tutkimusohjelma HorizonEuropen kasvattamista. EU-parlamentti tukee tätä linjaa, mutta isommin. Erasmuksen parlamentti kolminkertaistaisi, ja kasvattaisi tutkimusohjelmaa 50 prosenttia nykytasosta — 80 miljardista 120 miljardiin. Tätä linjaa ajan myös EU-parlamentin yhtenä neuvottelijana meneillään olevassa budjettikäsittelyssä.

Jotta tässä onnistutaan, se vaatii myös jäsenmaiden tuen. Suomi on ollut yksi niitä jäsenmaita, joka on nostanut T&K-investoinnit yhdeksi EU-budjetin pääprioriteetiksi. Tämä on erinomainen asia. Toivottavasti linja pitää myös budjettineuvotteluiden viimeiseen vääntöön saakka.

Ensi kesänä Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa. Se on loistava tilaisuus nostaa osaaminen koko puheenjohtajakauden kärkiteemaksi. Koulutus ja korkea osaaminen on se alue, josta Suomi parhaiten kansainvälisesti tunnetaan, ja siinä meitä kuunnellaan. Euroopan tasolla työtä on paljon. Tässä Suomen kannattaa ottaa johtajuus.

Julkaistu Kalevassa 4.10.2018.