Vuosien puskemisen jälkeen biotalous on saanut taas tuulta alleen myös Euroopan foorumeilla. Alan kasvua siivittävät nyt niin kiertotalous, muovien korvaaminen kuin siirtyminen uusiutuviin energialähteisiinkin.

Suomalaisyrityksille tämä tarkoittaa hienoja kansainvälisiä mahdollisuuksia. Suomi on vahvan metsätaloutensa ansiosta yksi biotalouden kärkimaa. Keski- ja Itä-Euroopan maille biotalouden potentiaali nousee pääosin peltopohjaisesta biomassasta ja hyödyntämättömän jätteen mahdollisuuksista, kun taas meillä kyse on nimenomaan puusta ja sen jalostusasteen nostamisesta.

Biotalous on yksi Euroopan unionin merkittävin toimiala. Se kattaa maatalouden, metsätalouden, kalatalouden, elintarvikealan, bioenergian ja biopohjaiset tuotteet. Sektorin liikevaihto on lähes kaksi biljoonaa euroa ja alan parissa työskentelee 18 miljoonaa ihmistä. Viime viikolla julkistetussa uudessa biotalousstrategiassaan EU-komissio arvioi, että vuoteen 2030 mennessä biotalouteen voisi syntyä miljoona uutta työpaikkaa.

Uusitun EU:n biotalousstrategian kärkitavoitteina on pyrkimys vähentää jätettä, lisätä uusiutuvaa energiaa, vahvistaa hiilinieluja ja kehittää uusia biopohjaisia tuotteita.

Strategiassa komissio nostaa esiin myös puurakentamisen ilmastohyödyt ja muistuttaa, että käyttämällä rakentamiseen tonnin puuta betonin sijasta, voi vähentää CO2-päästöjä yli kaksi tonnia. Myös Äänekosken biotuotetehdas on nostettu strategiassa esiin hyvänä, kestävänä esimerkkinä.

Pitkään Euroopan tasolla biotalous miellettiin ihmisten mielissä liiaksi vain bioenergiaksi. Siihen kohdistui myös epäluuloja, sillä erityisesti ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden tuotannossa tehtiin aikoinaan virheitä, eikä ruokakasveihin tai palmuöljyyn pohjautuva tuotanto ollut ympäristön kannalta aina kestävällä pohjalla. Tämä leima näkyi myös julkisessa keskustelussa.

Nyt tästä on menty eteenpäin. Biopolttoaineet ovat kehittyneet. Esimerkiksi Suomessa nykyään lähes kaikki uusiutuva nestemäinen polttoaine tehdään jätteistä ja tähteistä. Vaikka koko uusiutuvan energian osuutta on kautta Euroopan voimakkaasti lisätty, se on pystytty tekemään metsien kannalta kestävästi: puun energiakäyttö ei ole kasvanut. Tästä periaatteesta on tärkeä pitää myös Suomessa kiinni.

Meillä puu kasvaa niin hitaasti, että sen jalostusarvoa on pyrittävä jatkuvasti nostamaan ja energiaksi käytettävä vain se osuus, mikä ei mihinkään muuhun kelpaa.

Viime vuosina on nähty, että biotalous on paljon muutakin kuin energiaa: se voi tarkoittaa biopohjaisia pakkauksia, kemikaaleja, lääkkeitä, tekstiilejä, kosmetiikkaa. Tutkimus ja tuotekehitys tuottaa jatkuvasti huikean kiinnostavia puupohjaisia innovaatioita.

Tällä kaudella EU-budjetista on suunnattu biotalouden tutkimukseen ja tuotekehitykseen lähes 4 miljardia euroa. Parhaillaan erillisrahan voimin etsitään muun muassa muoville korvaajia biopohjaisista pakkauksista. Tulevassa rahoituskehyksessä elintarvikehuollon ja luonnonvarojen osuus Horizon Europe-tutkimusohjelmassa aiotaan yli tuplata 10 miljardiin euroon. Tähän sisältyy myös biotalous.

Tutkimusta ja tuotekehitystä tarvitaan, mutta se ei vielä yksin riitä, sillä tuotteet on saatava myös markkinoille. Tähän tarkoitukseen EU perustaa nyt 100 miljoonan euron investointifoorumin, jonka tavoitteena on vauhdittaa biopohjaisten innovaatioiden markkinoillepääsyä.

Näissä ohjelmissa suomalaisten kannattaa olla aktiivisia, sillä meillä on sekä luonnonvaroja että osaamista. Ja kestävillä ratkaisuilla on nyt kysyntää niin Euroopassa kuin koko maailmassakin.

Julkaistu Keskisuomalaisessa 21.10.2018.