Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Digitalisaatio etenee vauhdilla
Kolumni

Digitalisaatio etenee vauhdilla

Välillä tuntuu, että EU:ssa jahnataan samoja asioita, mutta kyllä tuloksiakin syntyy. Otetaan esimerkiksi digitaaliset sisämarkkinat. Niiden edistäminen oli kokoomukselle yksi pääprioriteetti tälle kaudelle. Digitaalinen talous kasvaa maailmalla huimaa vauhtia; se muuttaa taloutta, työmarkkinoita, yhteiskuntia ja arkea. Siksi myös Euroopan sisämarkkinat on päivitettävä digiaikaan.

Vaikka EU:ssa ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus on yksi tärkein peruspilari, liian usein digitaaliset palvelut pysähtyvät jäsenmaiden rajoille.

Jos EU-alueella on digitaalisissa palveluissa 28 erilaista lainsäädäntöä, on selvää että se tuo ylimääräisiä esteitä palveluille, ihmisten arjelle, yritystoiminnalle, innovaatioille ja kasvulle.

Tähän urakkaan on kuluneella kaudella tartuttu tosissaan. EU-komissio on esitellyt digitalisaatiosta peräti 30 lainsäädäntöaloitetta, joista pääosa on saatu jo neuvoteltua valmiiksi ja hyväksyttyä. Loputkin ovat putkessa.

Osa näistä näkyy jo asukkaiden arjessa. Kuten reilu vuosi sitten toteutunut matkapuhelinten roaming-maksujen poisto, jonka jälkeen EU:ssa ja Euroopan talousalueella käytetyn datan määrä on yli viisinkertaistunut ja puheluita on soitettu lähes 2,5 kertaa enemmän.

Viime keväästä saakka kuluttajat ovat myös voineet EU-alueella matkustaessaan jatkaa kotimaastaan tilattujen verkkosisältöpalveluiden käyttämistä, esimerkiksi katsoa lempisarjojaan, elokuvia ja urheilua.

Keväällä voimaantulleen tietosuojalainsäädännön moni huomasi siitä, että nyt jokaiselta on kysyttävä miksi ja miten hänen henkilötietojaan kerätään. Ehkä harvempi tietää, että lain ansiosta henkilötietoja voi nyt siirtää turvallisesti palveluntarjoajien välillä, esimerkiksi pilvipalvelusta tai sähköpostin tarjoajalta toiselle. Jos tietoihin murtaudutaan tai ne pääsevät vuotamaan, käyttäjillä on oikeus saada tästä tieto.

Syyskuusta lähtien eurooppalaiset saivat myös entistä laajemman oikeuden käyttää julkisia palveluita koko EU:n alueella omilla kansallisilla sähköisillä tunnuksillaan. Nyt joulukuussa myös sähköiseen kauppaan saadaan vauhtia, kun perusteettomat maarajoitukset kieltävä asetus astuu voimaan, eli jatkossa ei EU-asiakkaita saa nettikaupassa syrjiä esimerkiksi kielen, kansallisuuden tai asuinpaikan perusteella. Näin ollen suomalaiselle tai virolaiselle on myytävä jatkossa esimerkiksi laivalippu samalla hinnalla.

Joulukuussa myös EU:n perinteinen neljän vapauden lista täydentyy viidennellä; datan vapaalla liikkuvuudella. Se koskee kaikkea muuta paitsi henkilötietoja sisältävää dataa. Asetuksen ansiosta käyttöön saadaan entistä parempia ja kilpailukykyisempiä tallennuspalveluja. Yritykset taas saavat oikeuden päättää, minne EU:n alueelle ne haluavat tallentaa ja missä ne aikovat käsitellä erityyppisiä tietoja.

Vauhtia tarvitaan EU:n datatalouden kasvuun ja innovaatioihin.

Ennusteen mukaan Euroopan datatalouden arvo voi ylittää 700 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä. Silloin sen osuus EU:n taloudesta olisi jo neljä prosenttia.

Digitaalinen sisämarkkina etenee siis hyvää vauhtia. On ollut ilo suomalaisena olla puskemassa digitaalista taloutta eteenpäin. EU-vertailujen perusteella Suomi kuuluu yhdessä Tanskan ja Ruotsin kanssa digitalisaatiossa ehdottomaan EU-kärkeen, ja silloin on luontevaa olla vauhdittamassa koko Euroopan etenemistä ja ottaa johtajuutta tässä tärkeässä tulevaisuusprojektissa.

Se on välttämätöntä sekä ihmisten arjen, yritysten, kasvun että uusien innovaatioiden näkökulmasta. Todellisen yhtenäisen digitaaliseen sisämarkkinan luominen hyödyttää EU-alueen taloutta arvioiden mukaan jopa 415 miljardia euroa vuodessa, ja voi synnyttää satoja tuhansia uusia työpaikkoja.

Julkaistu Nykypäivässä 26.10.

Lisätietoja

Janiika Vilkuna

Janiika Vilkuna

Viestintäkoordinaattori

Viestintä

Vierailut

+32 491 33 2480