Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Akkuja Euroopasta
Kolumni

Akkuja Euroopasta

Satakuntaan perusteilla oleva saksalainen akkukemikaalitehdas on hyvä uutinen paitsi Suomen, myös koko Euroopan akkuteollisuudelle.

Euroopassa yritetään nyt nopeasti sähköistää liikennettä, mutta käytännössä olemme akkujen osalta täysin riippuvaisia tuontitavarasta.

Nyt pyrkimyksenä on rakentaa kokonaan eurooppalainen akkuteollisuuden arvoketju. Tässä Suomella on isot mahdollisuudet.

Liikenne on Euroopan unionissa ainoa sektori, jossa hiilidioksidipäästöt ovat vain kasvaneet. Nyt haasteeseen on myös EU-tasolla viimein tartuttu tosissaan.

Tavoitteena on leikata liikennesektorin päästöjä vuoteen 2050 mennessä 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tavoitteeseen ei päästä helpolla, sillä liikennemäärien ennustetaan kasvavan entisestään.

Kaikki keinot on otettava käyttöön. Tarvitaan niin tehokkaampaa logistiikkaa ja digitalisaatiota, parempaa ajoneuvoteknologiaa kuin vähäpäästöisempiä polttoaineitakin.

Autoteollisuus on yksi Euroopan merkittävin teollisuudenala. Jo sen omakin kilpailukyky vaatii, että meidän on oltava globaalisti puhtaan liikenteen edelläkävijöitä.

Parhaillaan EU-tasolla säädetään varsin tiukkoja asetuksia sekä uusien henkilöautojen että ensimmäistä kertaa myös kuorma-autojen CO2-rajoista. Kireämmät vaatimukset tulevat vauhdittamaan siirtymistä sähköautoihin.

Sähköautojen osuuden on ennakoitu kasvavan jo neljäsosaan maailman autokannasta vuoteen 2040 mennessä. Muun muassa Saksa, Ranska ja Britannia ovat ilmoittaneet luopuvansa polttomoottoriautojen myynnistä lähivuosikymmeninä.

Deutsche Bankin ennusteiden mukaan sähköakkujen käyttö viisinkertaistuu alle kymmenessä vuodessa.

Samaan aikaan kun sähköautojen kehitystä halutaan vauhdittaa, on varmistettava että se tehdään kestävällä tavalla. Yksi suurimmista riskeistä piilee akkuihin käytettävien metallien louhinnassa.

Eurooppa on tällä hetkellä erittäin riippuvainen tuontiraaka-aineista.
Esimerkiksi koboltista suurin osa tulee Kongosta, jossa se louhitaan todella kyseenalaisissa oloissa.

Suomesta löytyy kaikkia litium-akkuihin vaadittavia raaka-aineita; nikkeliä, kobolttia ja litiumia.

Euroopan suurin litiumin esiintymä sijaitsee Kaustisella. Satakunnassa aloittava saksalaisyhtiö aikoo hankkia raaka-aineensa Harjavallassa toimivalta nikkelintuotantolaitokselta.

Euroopan unionin tavoitteena on kehittää täysin eurooppalainen arvoketju akkutuotannolle aina raaka-aineista tuotantoon, kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön asti.

Alan kehitystä vauhditetaan EU-komission Battery alliance -aloitteella ja 200 miljoonan euron tutkimus- ja tuotekehityspotilla.

Arvion mukaan Euroopan akkumarkkinoiden arvo voisi olla vuosittain 250 miljardia euroa vuodesta 2025 alkaen. Tämä on Tanskan kokonaistalouden verran, ja tarkoittaisi 10–20 giga factory -tehdasta Eurooppaan.

Suomella on merkittävä mahdollisuus nousta kestävän ja laadukkaan akkuteollisuuden kärkimaaksi.

Meiltä löytyvät paitsi tarvittavat raaka-aineet, myös koko tuotantoketjun edellyttämä korkea osaaminen ja teknologia. Tähän tilaisuuteen kannattaa tarttua.

Julkaistu Pohjalaisessa 28.10.2018.

Lisätietoja

Sarianna Kankare

Sarianna Kankare

Poliittinen avustaja

Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Tapaamiset ja tapahtumat

Median yhteydenotot

+32 489 50 8107