Yhteinen visio Euroopan globaalin roolin kulmakivenä
Muutos on vakiintunut pysyväksi elementiksi kansainvälisessä politiikassa. Euroopan unionin rooli globaalina vaikuttajana tulee olemaan yksi seuraavan vaalikauden keskeisimmistä teemoista.
Euroopan unioni on viime vuosina uudelleenmääritellyt rooliaan globaalina toimijana. Euroopan unionin vuonna 2016 julkaisema globaalistrategia on rohkea askel kohti kunnianhimoisempaa roolia globaalina toimijana. Siinä missä aiempi strategia seuraili Yhdysvaltojen linjaa, tunnistetaan uudessa strategiassa EU:n itsenäinen ja erityinen rooli maailmanpolitiikan pelikentällä.
Euroopan unionin ulkopolitiikasta erityisen tekee sen arvolähtöisyys sekä pyrkimys yhteistoiminnallisuuteen. Eurooppalaisten arvojen, ihmisoikeuksien ja vakauden puolustamisen tuleekin olla EU:n globaalin toiminnan keskiössä jatkossakin. Lähialueiden vakauden kasvattaminen sekä kehittyvien maiden resilienssin tukeminen yhteistyön avulla on EU:n globaalin toiminnan ydintä. Unionin ajaman kauppapolitiikan tulee ottaa huomioon talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kestävän kehitys ja sen tukeminen. Vahvat sidokset muuhun maailmaan muun muassa vastuullisen kauppapolitiikan kautta luovat luottamusta ja ohjaavat unionin ulkosuhteita. Euroopan unionin uskottavuus nuorten silmissä onkin vahvasti sidoksissa siihen, sitoutuuko unioni omien arvojensa puolustamiseen myös kansainvälisissä suhteissaan.
Maailmanpoliittinen tilanne muuttuu ja muotoutuu yhä nopeammalla tahdilla ja vaikeammin ennustettavilla tavoilla, mistä johtuen epävakaus on noussut merkittäväksi vaikuttajaksi. Perinteiset suurvaltarakenteet horjuvat ja kansainväliset suhteet ovat yhä henkilöityneempiä. Turbulentissa tilanteessa Euroopan rooli voi nousta hyvinkin arvokkaaksi, mikäli se kykenee ottamaan nyt sille tarjoutuvan roolin länsimaisena arvojohtajana.
Nuorten luotto eurooppalaiseen yhteistyöhön on lujaa. Eurooppanuorten Taloustutkimuksella teettämän tutkimuksen mukaan yli kahdeksankymmentä prosenttia nuorista pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana. Nuoret myös arvostavat EU:n globaalia roolia ja haluavat lisätä panostuksia paremman maailman eteen. Nuorten vastauksissa tärkeimmiksi yhteistyön kärjiksi nousivatkin ilmastonmuutoksen torjunta sekä kehitysyhteistyö. Juuri näiden asioiden edistämiseen Euroopalla on hyvät valmiudet ilmastopolitiikan edelläkävijänä sekä maailman suurimpana kehitysyhteistyön tarjoajana. Euroopan unionin on kyettävä vastaamaan globaaleihin haasteisiin yhtenäisenä rintamana.
Euroopan unionin globaalia toimintaa kuvaava strategia on osuvasti nimetty otsikolla “Shared Vision, Common Action: a Stronger Europe”. Vain yhteinen näkemys maailman tilasta ja EU:n roolista voi johtaa omistautuneeseen yhteiseen toimintaan paremman maailman eteen. Vaikka monet strategiassa ehdotetut toimet vaativatkin vielä huomattavia ponnistuksia ja lujaa tahtoa yhteisen sävelen löytymisen suhteen, on yhteistyön lujittaminen todellakin vahvan Euroopan tae.
Oma näkemykseni on, että Euroopan unionilla on kaikki edellytykset ottaa huomattavasti suurempi rooli maailmanpolitiikassa. Unionista löytyy tarvittavaa osaamista, resursseja ja voimaa. Globaalistrategia on avaus oikeaan suuntaan, mutta kriittistä strategian onnistumiselle on sen vieminen käytäntöön. EU on parhaimmillaan paljon enemmän kuin osiensa summa, kunhan osaset saadaan katsomaan samaan suuntaan.
Ensi kevään vaalit ja niiden tulos asettavat suunnan Euroopan tulevaisuudelle. Jäsenmailta vaaditaan rohkeutta ja päättäväisyyttä, jotta Euroopalle uskalletaan vihdoin antaa mahdollisuus toimia vahvana globaalina toimijana globaaleja haasteita ratkoessa.
Hennan kommentti
Pitkään Euroopan unioni tyytyi kansainvälisillä kentillä lähinnä peesailemaan Yhdysvaltoja. Nyt ne ajat ovat ohitse. Vaikka Yhdysvallat edelleen on EU:lle tärkein kumppani sekä talouden että turvallisuuspolitiikan näkökulmasta, on Trumpin kaudella tranatlanttisessa suhteessa käynyt kova puhuri.
Kun Yhdysvallat on alkanut rakentaa muureja ympärilleen sekä fyysisesti että tullien muodossa, ja vetäytyä kansainvälisistä sopimuksista, on selvää että Euroopan unionin on otettava isompaa globaalia roolia ja johtajuutta. Tämä myös onnistuu silloin kun olemme yhtenäisiä.
Euroopan unioni on globaalisti kiinnostava kumppani. Se on maailman suurin kauppa-alue, 500 miljoonan ihmisen sisämarkkina, joka perustuu yhteisille demokraattisille arvoille, kuten Iiris Asunmaa blogissaan muistuttaa. EU on maailman suurin investori ja maailman suurin kehitysavun antaja.
Niillä päätöksillä joita Euroopan unioni tekee, on aina merkitystä myös kansainvälisesti. Koskipa se sitten autoteollisuuden päästörajoja tai digitaalisille palveluille asetettavia sääntöjä. Myös muiden toimijoiden on pyrittävä sopeutumaan samoihin standardeihin, jos haluavat tuotteitaan ja palveluitaan myydä Eurooppaan.
Ilman Euroopan unionin aktiivisuutta Pariisin ilmastosopimusta ei olisi koskaan syntynyt. Vaikka EU:n osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on alle 10 prosenttia, on selvää että meidän on otettava johtava rooli myös tulevassa Katowicin ilmastokokouksessa ja varmistettava, että kaikki maat hoitavat omat sitoumuksensa. Euroopan parlamentti on jo linjannut, että EU:n tulee näyttää muille esimerkkiä kiristämällä oma päästövähennystavoitteensa 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nyt myös muut on saatava mukaan.
Parhaillaan Euroopan unioni neuvottelee kauppasopimuksia Australian ja Uuden Seelannin kanssa. Ennestään plakkarissa on jo sopimukset Korean, Kanadan ja Japanin kanssa. Näillä kaikilla on vaikutusta maailman kehityksen suuntaan. Kauppasopimuksissa sovitaan paitsi maksujen ja tullien alentamisesta ja yhteisistä tuotestandardeista, myös yhä laajemmin koko yhteiskuntaan vaikuttavista säännöistä, kuten ympäristönsuojelun, työolojen tai elintarviketurvallisuuden vähimmäisnormeista.
Euroopalla on iso rooli myös turvallisuuspolitiikassa. Viimeistään nyt Euroopassa on havahduttu siihen, että meidän on Angela Merkelin sanoin ”otettava kohtalo omiin käsiimme”. Yhdysvallat on oikeassa vaatiessaan Eurooppaa kantamaan suuremman vastuun omasta puolustuksestaan. Tähän kaikki Nato-maat ja miltei myös kaikki EU-maat ovat sitoutuneet, vaikka se ei tapahdu hetkessä: Puolustusmenojen kasvattamisen on tapahduttava järkevästi. Suomi on yksi niistä maista, joka ei ole laiminlyönyt omaa varautumistaan menneinäkään vuosina ja voi toimia nyt mallina muillekin. Kansainvälisellä yhteistyöllä ja kriisinhallinnalla on iso merkitys lähialueiden vakauttamisessa.
Tähän asti Euroopan unionin on ollut vaikea toimia tehokkaasti ulkopolitiikassa, kun kaikki päätökset vaativat jäsenmaiden yksimielisyyttä. Komission puheenjohtaja on esittänyt sääntöjen muuttamista niin, että osa ulkopolitiikan päätöksistä voitaisiin tehdä jatkossa määräenemmistöllä. Tämä on kannatettava ehdotus, joka parantaisi EU:n kansainvälistä toimintakykyä ja nopeutta.