Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Puheenjohtajuuden teemaksi osaaminen
Kolumni

Puheenjohtajuuden teemaksi osaaminen

Suomen EU-puheenjohtajakauden pääprioriteetteja pohtinut työryhmä julkisti viime viikolla esityksensä. Tulevan puheenjohtajakauden kolme painopistettä olisivat suuren valiokunnan työryhmän ehdotuksen mukaan 1) Kansalaiset keskiöön, 2) Ilmastopolitiikka haltuun, 3) Vahvempi Eurooppa, turvallisempi maailma.

Myönnän. En ollut tästä parlamentaarisesta listasta mitenkään innosta pinkeänä. Ei niin, etteivätkö teemat olisi tärkeitä. Ne ovat. Mutta jos laajoja tavoitteita on tukkukaupalla, ei niistä suurta muistijälkeä EU-historiaan jää. Kuinka moni muistaa jonkun viime vuosien puheenjohtajamaan pääprioriteetin? Tuskin kovin moni.

Ainoa poikkeus tästä on Viron puheenjohtajuus 2017. Siitä myös Suomen pitäisi ottaa mallia. Viro valitsi vain yhden selkeän pääteeman, digitalisaation, jota se rummutti läpi puheenjohtajuutensa valtavalla tarmolla. Sai paljon aikaan, ja samalla myös brändäsi itsensä Euroopan sisällä digitalisaation kärkimaaksi, josta muut yrittävät nyt ottaa oppia.

Tosiasiassa Viro on EU-maiden digiyhteiskuntavertailuissa vasta sijalla 7., kaukana esimerkiksi Suomen takana, mutta ei se tahtia haitannut. Asenne ja tahto on kohdallaan. Vahva puheenjohtajuus tekee jäsenmaasta kokoaan isomman toimijan EU-pöydissä pitkäksi aikaa.

Suomelle itsestään selvä valinta puheenjohtajuuskauden pääteemaksi pitäisi olla osaaminen. Ymmärrän hyvin että siihen tarttumista arkaillaan, koska koulutuspolitiikka kuuluu jäsenmaiden omaan toimivaltaan. Kuitenkin koulutukseen ja osaamiseen kulminoituu nyt koko Euroopan tulevaisuus.

Vain osaamista vahvistamalla Eurooppa pystyy parantamaan kilpailukykyään, kehittämään sisämarkkinoitaan ja vastaamaan yhteisiin globaaleihin haasteisiin: työn murrokseen, ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen käyttöön, muuttoliikkeeseen, turvallisuuteen. Investointeja laadukkaaseen koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen tarvitaan.

Siksi Suomen on otettava aloite käsiinsä ja lähdettävä puheenjohtajuuskaudellaan määrätietoisesti edistämään eurooppalaisen koulutuksen ja tutkimuksen uudistamisen ja vahvistamisen linjaa.

Lähes kaikissa EU-maissa tarvitaan koulutusjärjestelmän uudistuksia kaikilla asteilla. Tärkeimmissä perustaidoissakin on valtavia puutteita. Yli viidennes EU-maissa perusasteen päättävistä nuorista suoriutuu PISA-testin perusteella heikosti lukemisesta, matematiikasta tai luonnontieteistä. Tavoitteeksi on asetettu että vuonna 2020 osuus olisi enää 15 prosenttia, mutta tässä ei ole edistytty. Koulutuksen laatua on selkeästi parannettava.

Samaan aikaan kun digitalisaatio etenee vauhdilla ja myllertää talouden rakenteita, 40 prosentilla työelämässä olevista aikuisista on heikot tai ei minkäänlaisia digitaalisia taitoja. Alan osaamista tarvitaan paljon enemmän.
Vahvan perusosaamisen lisäksi työelämän muutoksessa yhä tärkeämmäksi nousee jokaisen mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan läpi työuran. Tämän eteen myös Suomessa on tehtävä uusia avauksia.

Myöskään T&K-investoinneissa Euroopan unioni ei ole saavuttanut asetettua 3 prosentin BKT-tasoa, kaukana siitä. Aiemmin kärkimaana komeillut Suomikin on pudonnut uralta. Jo pitkään Yhdysvallat, Japani ja Korea on investoinut EU-aluetta enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nyt Kiinakin on jo ohittanut meidät. Tämän viimeistään pitäisi herättää eurooppalaiset.

Tarve investoida tulevaisuuden kasvuun näkyy tulevassa EU:n monivuotisessa budjettikehyksessä. Komissio esittää opiskelijavaihtoon suunnatun Erasmus-ohjelman tuplaamista ja tutkimusohjelma HorizonEuropen kasvattamista.

EU-parlamentti tukee tätä linjaa, mutta isommin. Erasmuksen parlamentti kolminkertaistaisi, ja kasvattaisi tutkimusohjelmaa 50 prosenttia nykytasosta — 80 miljardista 120 miljardiin. Tätä linjaa ajan myös EU-parlamentin yhtenä neuvottelijana meneillään olevassa budjettikäsittelyssä.

Jotta tässä onnistutaan, se vaatii myös jäsenmaiden tuen. Suomi on ollut yksi niitä jäsenmaita, joka on nostanut T&K-investoinnit yhdeksi EU-budjetin pääprioriteetiksi. Tämä on erinomainen asia. Toivottavasti linja pitää myös budjettineuvotteluiden viimeiseen vääntöön saakka.

Kansainvälisesti Suomi tunnetaan hyvistä opettajistaan, laadukkaasta koulutuksesta ja korkeasta osaamisesta. Tämä vahva pohja meidän kannattaa hyödyntää tulevalla EU-puheenjohtajuuskaudella ja lähteä puskemaan koko Euroopan unionia kohti parempaa koulutusta ja osaamista. Vain sillä Eurooppa tulevaisuudessa menestyy.

Akavalainen -blogi 31.10.2018.

Lisätietoja

Janiika Vilkuna

Janiika Vilkuna

Viestintä

Median yhteydenotot

Vierailut EU-parlamentissa

+32 491 33 2480