Yksi kuluneen EU-vaalikauden iso lainsäädäntöurakka on takana, kun muutama viikko sitten Euroopan parlamentti hyväksyi kahden vuoden neuvottelujen jälkeen lopullisesti vuoden 2030 energia- ja ilmastopaketin, jolla vastataan Pariisin ilmastosopimuksen sitoumuksiin. Tavoitteena on muun muassa lisätä EU:n energiatehokkuutta 32,5 prosenttia ja nostaa uusiutuvan energian osuus 32 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suomen kannalta nämä ovat hyviä tavoitteita.

Tänä syksynä julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti osoitti, että ripeitä toimia tarvitaan ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Vaikka vuosi 2100 voi tuntua monesta kaukaiselta, tämän päivän lapset tulevat näkemään tuon ajan. Siksi meidän vastuullamme on tehdä muutokset nyt, kun ilmaston lämpenemiseen voidaan vielä vaikuttaa. Useat laskelmat osoittavat, että mitä kauemmas toimia lykätään, sitä kalliimmaksi sen tuhot koituvat.

Monesti suomalaiset kysyvät, mitä väliä pienen Suomen päästöillä maailmanlaajuisesti on. Eipä niillä kokonaisuutena kovin suurta osuutta ole, mutta asukasta kohden laskettuna Suomen päästöt ovat kuitenkin Euroopan suurimpia.

Silloin kun itse tekee, voi vaatia muiltakin. Suomen on tehtävä oma osansa, ja vaikutettava siihen että EU yhdessä nostaa omaa tavoitetasoaan ja saa muunkin maailman mukaan.

Euroopan unioni on asettanut tavoitteeksi vähentää päästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tuota lukemaa jouduttaneen tuoreen tutkimustiedon valossa pian kiristämään. EU-parlamentti esitti, että EU nostaisi oman tavoitteensa 55 prosenttiin ja pyrkisi saamaan joulukuun Katowicin COP24-ilmastokokouksessa myös muut maat samalle linjalle.

Vaikka ilmastonmuutoksen torjunta tuottaa kustannuksia, arvioiden mukaan sen tuottamat haitat, kuten merenpinnan nousu, tulvat ja kuivuus, hyönteisten ja myrskyjen aiheuttamat metsätuhot, sään ääri-ilmiöiden vaikutukset sähköverkkoon ja maanteihin, peltoviljelyyn liittyvät riskit sekä terveyshaitat tulevat vielä paljon kalliimmaksi. Mihinkään epätoivoon ei kuitenkaan ole syytä, sillä muutos on mahdollinen.

On hyvä muistaa, että Euroopan unioni tulee saavuttamaan jo aiemmin asettamansa 2020-tavoitteet. Päästöjä on vähennetty 23 prosenttia samana aikana kun BKT on kasvanut 53 prosenttia. Se osoittaa että kestävä kasvu on mahdollista. Asioita on vain tehtävä uudella, fiksummalla tavalla.

Suomen omana vahvuutena näissä haasteissa ovat hyvin hoidetut metsämme. Suomi on ylivoimaisesti Euroopan metsäisin maa, ja metsät kasvavat nyt paremmin kuin koskaan. Hoidetut metsät ovat paitsi suuri ja tärkeä hiilinielu, myös kestävien raaka-aineiden lähde. Ympäristötuhojen ja ilmastonmuutoksen seurauksena muoveja ja muita fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvia materiaaleja pyritään nyt kiihtyvällä tahdilla korvaamaan kierrätettävillä ja biopohjaisilla tuotteilla. Tänä syksynä EU-parlamentti päätti jopa kieltää joidenkin kertakäyttöisten muovituotteiden myynnin EU-markkinoilla kokonaan vuodesta 2021 alkaen.

Kaikki mikä voidaan tehdä öljystä, voidaan tehdä myös puusta. Suomessa syntyy metsäteollisuuden sivutuotteena jatkuvasti uusia puupohjaisia innovaatioita, joilla on nyt maailmalla kasvava kysyntä. Ilmastonmuutos on iso haaste, mutta meillä on tarjota siihen myös ratkaisuja. Tähän mahdollisuuteen suomalaisyritysten kannattaa tarttua.

Kolumni Keskisuomalaisen Uusi Aalto -liitteessä 1.12.2018.