On suuri ilo ja kunnia olla tänään juhlistamassa itsenäistä Suomea suomalaisten omassa juhlassa Aurinkorannikolla. Tänään juhlistamme myös Espanjan perustuslain päivää, mistä suuret onnittelut kaikille espanjalaiselle ystävillemme.

Viime vuonna Suomi juhlisti satavuotista itsenäisyyttään. Espanja oli yksi niistä maista, jotka ensimmäisenä olivat tunnustamassa Suomen itsenäisyyden ja tänä syksynä juhlistimme maidemme välisten diplomaattisuhteiden satavuotista historiaa.

Sata vuotta sitten Suomi ja Espanja olivat ehkä vielä kaukana toisistaan. Nyt tilanne on toinen. Sen jälkeen kun ensimmäinen turistilento Suomesta laskeutui Malagaan vuonna 1959, on kanssakäyminen ollut vilkasta.

Jo vuosia Espanja on ollut suomalaisten suosituin matkakohde heti naapurimaamme Viron jälkeen. Viime vuonna suomalaiset tekivät Espanjaan 780 000 vapaa-ajan matkaa. Tänne on myös muodostunut toiseksi suurin suomalaisyhteisö heti naapurimaamme Ruotsin jälkeen.

Espanjassa asuu pysyvästi tai osan aikaa vuodesta peräti 40 000 suomalaista. Nuorisovaihto maidemme välillä on aktiivista: suomalaisopiskelijoille Espanja on toiseksi suosituin vaihtokohde heti Saksan jälkeen.

250 suomalaisyrityksellä on Espanjassa toimintaa ja lisäksi täällä Aurinkorannikolla toimii 200 suomalaisten pyörittämää mikroyritystä. Myös espanjalaiset matkailijat ovat alkaneet löytää Suomen: viime vuonna espanjalaismatkailijoiden määrä Suomessa kasvoi jopa 11 prosenttia.

Nämä mahdollisuudet otetaan nykyään ehkä usein itsestäänselvyytenä, mutta se että meillä on oikeus ja mahdollisuus näin vapaasti matkustaa, asua, työskennellä ja opiskella, ja yrityksillä on mahdollisuus viedä tuotteitaan ja tarjota palveluja yli rajojen, on pitkälti Euroopan unionin ansiota. Viimeiset 20 vuotta meillä on vieläpä ollut käytössä yhteinen valuutta euro, joka on entisestään helpottanut yritysten ja kansalaisten toimintaa EU-alueella.

Tutkimusten mukaan tärkein syy suomalaiselle muuttaa tänne Espanjan Aurinkorannikolle on sää. Se on helppo uskoa! Juuri nyt Suomessa eletään pimeintä ja harmainta vuodenaikaa.

Kuitenkin monesti omaa kotimaataan alkaa enemmän arvostaa asuessaan ulkomailla.

Jos täältä vähän kauempaa näin itsenäisyyspäivänä katsomme Suomea kansakuntana, voimme kyllä ylpeänä sanoa, että itsenäisen Suomen historia on menestystarina vertaansa vailla.

Sadassa vuodessa Suomi on noussut köyhästä maasta yhdeksi maailman vauraimmista ja hyvinvoivimmista valtioista. Suomen tämän päivän hyvinvointi on rakennettu aiempien sukupolvien kovalla työllä, taistelulla ja sitkeydellä. Ja te kaikki, me kaikki olemme osa sitä tarinaa.

Vaikka Suomen väestö on vain 0,07 prosenttia koko maailman väestöstä ja pinta-alamme maailmasta saman verran, on suorastaan hämmästyttävää, kuinka monessa asiassa Suomi on kansainvälisissä vertailuissa maailman huipulla.

Lista on pitkä, mutta nostan vain muutaman esimerkin: Suomi on maailman vakain maa, se on maailman vapain maa, turvallisin maa, Suomessa on paras hallinto, itsenäisin oikeuslaitos, yksi suurimmista lehdistönvapauksista. Suomessa on vähiten korruptiota, mittausten mukaan olemme terveitä, onnellisia, tyytyväisiä, luotamme toisiimme.

Ja toki suomalainen koulutusjärjestelmä ja yhteiskunnan digitalisaatio ovat huipputasoa.

Juhlavuoden kunniaksi Tilastokeskus kokosi viime vuonna sivuilleen 87 erilaista mittausta, jossa Suomi oli maailman ykkönen tai vähintään kolmen kärjessä. Hienoja saavutuksia.

Omasta kokemuksesta uskon, että monesti ne konkreettiset asiat, joita ulkomailla asuessaan kaipaa, liittyvät aika usein ainutlaatuiseen suomalaiseen luontoon.

Ensinnäkin metsiin – Suomi on Euroopan metsäisin maa, ja jokamiehen oikeuksien ansiosta jokainen saa liikkua metsissä.

Toiseksi veteen – Suomessa hanavettä voi kaikkialla juoda turvallisin mielin ja jopa osa järvistä ja puroista on niin puhtaita, että niistäkin voi juoda.

Ja kolmanneksi ilmaan – Suomessa on WHOn tutkimuksen mukaan maailman puhtain hengitysilma. Sitä raikkautta usein kaipaa. Ja itse ehkä tähän listaan vielä lisäisin suomalaiset marjat. (Ruisleipää ja salmiakkia en nyt edes mainitse, kun tiedän että täällä on niin hyvät palvelut, että niistä ei ole puutetta.)

Mitä itsenäisyys Suomelle näinä aikoina merkitsee? Se merkitsee sitä, että Suomella on oikeus tehdä kansakuntana omat valintansa. Meillä on mahdollisuus valita oma suuntamme ja kumppanimme.

Itsenäinen Suomi on valinnut tiekseen avoimuuden ja kansainvälisyyden. Eristäytyminen ja sulkeutuminen ovat uhkia itsenäisyydelle. Voimme menestyä ja kukoistaa vain osana muiden demokraattisten ja vapaiden maiden yhteisöä.

Tiedämme ettei Suomenkaan itsenäistyminen ollut helppo. Heti itsenäistymisen jälkeen 1918 suomalaiset joutuivat kovan paikan eteen, kun maailman myrskyissä Suomen kansa jakautui kahtia: punaisiin ja valkoisiin, ja vapaussodassa, sisällissodassa suomalaiset kääntyivät toisiaan vastaan.

Se oli nuorelle kansakunnalle traagista ja repivää. Vaikka sodasta selvittiin, jätti se jälkeensä paljon vihaa, epäluuloa ja katkeruutta.

Sisällissodan yli kuitenkin päästiin tekemällä maltillisen oikeiston ja sosialistien välillä kompromissi, joka mahdollisti sisäisen vakauden ja järjestyksen rakentamisen kansanvaltaisella tavalla.

Viimeistään toinen maailmansota ja yhteinen taistelu suurta vihollista vastaan yhdistivät kansakunnan. Sen jälkeen Suomen eheyttä on haluttu erityisesti vaalia.

Tuota samaa yhteistyön ja sopimisen taitoa maailmassa tarvitaan myös näinä aikoina.

Suomi ja Espanja kuuluvat molemmat Euroopan unioniin. Euroopan unioni perustettiin aikoinaan siksi, että Eurooppaan saataisiin rauha lisäämällä taloudellista yhteistyötä jäsenmaiden kesken.

Tässä tavoitteessa on onnistuttu. Euroopan unionin jäsenmailla on takanaan yli 70 rauhan vuotta. Pitempään kuin koskaan mantereen tunnetussa historiassa. Silti nuo alkuperäiset tavoitteet: rauha, vakaus, turvallisuus, talous ovat edelleen ajankohtaisia ja tarpeen.

Perinteinen sotilaallinen uhka ei ole väistynyt Euroopan rajoilta, vaikka välillä tähän jo tuudittauduttiin. Sen lisäksi kohtaamme monia muita uhkia, terrorismia, ääriliikkeitä, kyberiskuja, lähialueiden sotia ja konflikteja, jotka heijastuvat myös Eurooppaan.

Ja tällä hetkellä ehkä suurimpana pitkän aikavälin uhkana ilmastonmuutos, jonka torjuminen edellyttää sekä eurooppalaista että kansainvälistä yhteistyötä.

Ilmastonmuutos koskettaa koko maailmaa, sekä Suomea että Espanjaa. Vaikka nyt saattaa tuntua, että vuosi 2100 on kaukana, tämän päivän lapset tulevat näkemään tuon ajan.

Siksi ilmastonmuutoksen eteen on toimittava nyt, ja Euroopan on otettava tässä globaalin johtajan rooli. Mitä aiemmin ja rohkeammin toimimme, sitä suurempia vaikutuksia saamme aikaan.

Es un gran placer estar aquí para celebrar el Día de la Independencia de Finlandia con ustedes.

Erityisen mieluista on ollut seurata kaikkia hienoja esityksiä ja puheita, ja etenkin Aurinkorannikon koulun oppilaita.

Itselläni oli aikoinaan Suomen opetusministerinä ilo myöntää lupa koulun toiminnalle, ja siksi on mukava nähdä oppilaita, opettajia ja työn tuloksia.
Koulutus ja osaaminen on yksi suomalaisten suurin menestystekijä, ja paras investointi tulevaisuuteen jonka voimme tehdä.

¡Les deseo a todos ustedes un feliz Día de la Independencia de Finlandia!

Haluan toivottaa kaikille mitä parhainta Suomen itsenäisyyspäivää!

Muutokset puhuttaessa mahdollisia. Europarlamentaarikko Henna Virkkunen puhui Aurinkorannikon suomalaisten itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2018.