Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Millä osaamisella pärjäämme huomenna?

Tietoa kirjoittajasta

Santeri Lohi

Santeri opiskelee oikeustiedettä ja toimii Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna.

Parempi Eurooppa

Millä osaamisella pärjäämme huomenna?

Osaaminen ja koulutus ovat olleet poliittisen keskustelun ytimessä jo pitkään. Vuosikaudet puhuttaneet PISA-tulokset nostetaan aika ajoin esille ja istuvia poliitikkoja syyllistetään heikentyneistä tuloksista ja toimenpiteiden riittämättömyydestä.

Viime aikaisen keskustelun ytimessä on ollut suomalaisten lasten ja nuorten lukutaidon merkittävä heikentyminen. Suomen suurin ylpeydenaihe – peruskoulu – ei ole pystynyt vastaamaan tähän haasteeseen, vaikka merkkejä lukutaidon heikentymisestä on tullut jo aiempina vuosina. Lukutaito on perustaito, joka on edellytys myöhemmälle oppimiselle. Ilman sitä, oman osaamisen päivittäminen ei onnistu. Vaikka maailma muuttuu ympärillä, lukutaidon merkitys on vain kasvanut.

Teknologinen kehitys, tietomäärän valtava lisääntyminen sekä uudenlaiset vuorovaikutuskanavat haastavat koulujärjestelmää kaikkialla maailmassa. Samaan aikaan koulussa on opeteltava käyttämään niin mobiililaitteita kuin sitomaan kengännauhojaan. Koulujen taito- ja tietovaatimukset ovat kasvaneet valtavasti, mikä haastaa erityisesti oppilaita.

Lapset ja nuoret kasvavat entistä kansainvälisemmässä maailmassa. Useille sukupolville EU on aina ollut osa heidän arkeaan. Oppilaat käyvät vaihdoissa, tutustuvat toisiin kulttuureihin, matkustavat. Tämä on aivan toisenlainen maailma verrattuna vanhempiemme koulupolkuihin.

Itse olen suomalaisen peruskoulun innokas kannattaja. Yhdeksänvuotinen peruskoulu mahdollistaa jokaiselle samojen tietojen ja taitojen opettelun perhetaustasta riippumatta. Tasa-arvoisuus syntyy myös siitä, että jokaisella on mahdollisuus edetä yksilöllisesti. Tämä motivoi tekemään koko ajan paremmin eikä innostus jatkuvaan oppimiseen saa kolhua jo peruskouluvaiheessa.

Sulkeutumalla poteroihin emme pysty kehittämään maailman parasta koulujärjestelmäämme. Meidän on otettava mallia muista maista.

Miten tehdään uudella tavalla entistä parempaa opetusta?

Tulevaisuuden osaamistarpeet edellyttävät meiltä koulujärjestelmän systemaattista uudistamista. Osaamistason nostamisen on oltava pitkällä aikavälillä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti keskeisin koulutuspoliittinen tavoite.

Jatkuva oppiminen korostuu. Jatkossa ei pärjätä pelkästään yhdellä putken mukana suoritetulla tutkinnolla. Epävarmuus työmarkkinoista lisää paineita niin järjestelmän kuin nuorten harteille. Ennen pystyi luottamaan siihen, että tutkinnolla työllistyy mahdollisesti eläkeikään asti.

Työn murros sekä työsuhteiden luonteen murros johtavat siihen, että nykyisen kaltainen koulutusmalli ei enää toimi. Ei voida luottaa, että tutkinnolla kyettäisiin pärjäämään, vaan pitää luoda uusia malleja, jotka takaavat sekä lapsille, että nuorille riittävät valmiudet toimia mahdollisesti hyvinkin rikkonaisilla ja epävarmoilla työmarkkinoilla.

Samaan aikaan pitäisi jollain tavoin pyrkiä myös varmistamaan se, että jo työelämässä olevien ihmisten osaamista pystyttäisiin päivittämään, koska automatisaation kiihtyessä myös heidän työpaikkansa joutuvat vaakalaudalle. Lisäksi pitää huomioida, että nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltion ylläpitäminen maailmassa, jossa keskiluokan työt automatisoidaan, ei ole mahdollista nykyisillä rakenteilla.

Eväät osaamisen jatkuvaan kehittämiseen luodaan jo varhaislapsuudessa ja nuoruudessa. Koulutusjärjestelmän on tuettava kaikilla tavoin sitä, että jokaiselle lapselle ja nuorelle syntyy oppimisen ilo – halu oppia uutta, kehittyä ja kehittää itseään. Oppimaan oppimisen taito on avain siihen, että pystymme toimimaan entistä monimutkaisemmassa maailmassa. Kun kaikki tieto on puhelimen googlauksen päässä, on entistä tärkeämpää, että osaamme lukea näitä lähteitä.

Vastatessa maailman rytminmuutokseen ei saa pelätä rohkeaa uudistamista. Omaa järjestelmää pitää pystyä myös katsomaan kriittisesti. On etsittävä keinoja nonformaalin oppimisen parempaan tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Vain näin pystymme taklaamaan osaajapulaan liittyvän haasteen.

Hennan kommentti

EU-politiikassa ei puhuta kovin paljon koulutuksesta. Kyllä kannattaisi. Vaikka koulutuspolitiikka sinänsä kuuluu kansalliseen päätösvaltaan, koulutuksesta ja osaamisesta on kiinni koko Euroopan tulevaisuus.

Kuten Santeri kirjoittaa, työelämä on nyt melkoisessa murroksessa. Globalisaatio, digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat yhteiskuntia ja työelämää isosti ja edellyttävät uudenlaista osaamista. Enää ei voi ajatella, että kerran koulussa opitulla voisi pärjätä kaikki vuosikymmenet.

Tällä hetkellä eri puolilla Eurooppaa näkyvä populismin ja ääriliikkeiden nousu kumpuaa hyvin pitkälle ihmisten pettymyksistä ja peloista. Moni on huolissaan muutoksista, eikä luota omaan pärjäämiseensä. Tähän paras vastaus on koulutus.

Hyvien perustietojen ja -taitojen lisäksi on huolehdittava siitä, että kaikilla on nykyistä parempi mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan koko elämän ajan. Silloin jokainen pärjää muutoksessa ja voi luottaa tulevaan. Se luo sitä vakautta, turvallisuutta ja tulevaisuuden uskoa, mitä kaikki tarvitsevat. Se luo Eurooppaan kilpailukykyä ja kestävää talouskasvua.

Jo nyt perustaidoissa niin lapsilla kuin aikuisillakin on kuitenkin huolestuttavan isoja puutteita. EU-maissa viidennes peruskoulun päättävistä suoriutuu heikosti lukemisesta, matematiikasta tai luonnontieteistä. Yli kolmanneksella työikäisistä on heikot tai ei minkäänlaisia digitaalisia taitoja.

Euroopan on napattava kilpailijat kiinni myös tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Aikoinaan asetettiin tavoite, että vuonna 2020 Euroopan unionissa 3 prosenttia bruttokansantuotteesta käytettäisiin T&K-investointeihin. Tästä ollaan vielä kaukana. Olemme jääneet pahnanpohjimmaiseksi: jopa Kiina on tutkimuksen ja tuotekehityksen investointitasossa ohittanut Euroopan.

Siksi olen Euroopan parlamentissa esittänyt, että tulevalla rahoituskaudella EU-budjetissa Horizon-tutkimusohjelmaa kasvatetaan 50 prosenttia.Tämä on myös Euroopan parlamentin enemmistön kanta. Vain korkeatasoisella tieteellä, tutkimuksella ja innovaatioilla kyetään ratkaisemaan isot maailmanlaajuiset ongelmat.

Koulutusjärjestelmän uudistuksia tarvitaan lähes jokaisessa EU-maassa, kaikilla tasoilla. Tässä Suomen on nyt otettava johtajuutta. Suomi toimii EU-puheenjohtajana ensi heinäkuusta alkaen. Osaaminen tulisi ottaa koko puheenjohtajuuden kärkiteemaksi. Siitä Suomi tunnetaan, siinä meitä kuunnellaan.

Vaikka koulutuspolitiikka edelleen kuuluu jäsenmaiden omaan päätösvaltaan, yhteisiä tavoitteita kannattaa asettaa ja parhaita käytäntöjä hyödyntää. Vain osaava Eurooppa menestyy tulevaisuudessa.

Vastaa