EU-politiikassa ei puhuta kovin paljon koulutuksesta. Kyllä kannattaisi. Vaikka koulutuspolitiikka sinänsä kuuluu kansalliseen päätösvaltaan, koulutuksesta ja osaamisesta on kiinni koko Euroopan tulevaisuus.

Viime aikoina populismi ja ääriliikkeet ovat vahvistaneet otettaan eri puolilla Eurooppaa. Kun keltaliivit riehuvat pitkin Ranskaa ja kotikadullani Brysselissä, taustalla on ihmisten pettymystä, turhautumista ja pelkoa, jota agitaattoreiden on helppo lietsoa jopa väkivallaksi.

Globalisaatio, digitalisaatio ja robotisaatio muuttaa nyt yhteiskuntia ja työelämää nopealla tahdilla. Moni on menettänyt työpaikkansa tai on huolissaan siitä, ettei pärjää näissä muutoksissa. Tähän paras vastaus on koulutus.

Kun ihmisillä on hyvät perustiedot ja – taidot, ja mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan koko elämän ajan, voi luottaa itseensä ja omaan pärjäämiseensä. Se luo sitä vakautta, turvallisuutta ja tulevaisuuden uskoa, mitä kaikki tarvitsevat. Se luo Eurooppaan kilpailukykyä ja kestävää talouskasvua. Siksi koulutuksesta pitäisi EU-tasolla puhua paljon enemmän.

Suomesta tulee EU-puheenjohtajamaa ensi kesänä. Suomelle olisi loistava mahdollisuus nostaa osaaminen oman puheenjohtajuutensa kärkiteemaksi. Tässä Suomen pitäisi nyt ottaa johtajuutta. Osaamisesta Suomi tunnetaan, siinä meitä kuunnellaan.

Koulutusjärjestelmän uudistuksia tarvitaan lähes kaikissa EU-maissa, kaikilla tasoilla. Samaan aikaan kun osaamisvaatimukset muuttuvat, myös aivan tärkeimmissä perustaidoissakin niin lapsilla kuin aikuisilla on huolestuttavan isoja puutteita. EU-maissa viidennes peruskoulun päättävistä suoriutuu heikosti lukemisesta, matematiikasta tai luonnontieteistä. Yli kolmanneksella työikäisistä on heikot tai ei minkäänlaisia digitaalisia taitoja. Lisää investointeja tarvitaan koulutukseen.

Samoin Euroopan on napattava kilpailijat kiinni myös tutkimuksessa ja tuotekehityksessä. Aikoinaan asetettiin tavoite, että vuonna 2020 Euroopan unionissa 3 prosenttia bruttokansantuotteesta käytettäisiin T&K-investointeihin. Tästä ollaan vielä kaukana. Olemme jääneet kilpailijoihin verrattuna pahnanpohjimmaiseksi: jopa Kiina on tutkimuksen ja tuotekehityksen investointitasossa ohittanut Euroopan. Tämä on tulevaisuuden kannalta hälyttävää.

Siksi olen Euroopan parlamentissa esittänyt, että tulevalla rahoituskaudella EU-budjetissa Horizon-tutkimusohjelmaa kasvatetaan 50 prosenttia.Tämä on myös Euroopan parlamentin enemmistön kanta. Vain korkeatasoisella tieteellä, tutkimuksella ja innovaatioilla kyetään ratkaisemaan isot maailmanlaajuiset ongelmat kuten ilmastonmuutos tai raaka-aineiden kestävä käyttö.

Suomi on hieno esimerkki maasta, joka on suuresta köyhyydestä noussut yhdeksi maailman vauraimmista, vakaimmista ja turvallisimmista maista investoimalla ihmisten koulutukseen ja osaamiseen. Tätä mallia meidän pitää vahvasti viedä nyt koko Eurooppaan.