Joulun alla Suomen kahdeksan eduskuntapuoluetta julkistivat yhteisen ilmastopolitiikan linjauksen. Kyse ei ollut pelkästä julistuksesta, mukana oli myös paljon konkreettisia tavoitteita. Tämä on erinomainen osoitus suomalaisten puolueiden kyvystä yhteistyöhön suurten haasteiden edessä.

Tänä syksynä julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti osoitti, että ripeitä toimia tarvitaan ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Vaikka vuosi 2100 voi tuntua monesta kaukaiselta, tämän päivän lapset tulevat näkemään tuon ajan. Siksi meidän vastuullamme on tehdä muutokset nyt, kun ilmaston lämpenemiseen voidaan vielä vaikuttaa. Useat laskelmat osoittavat, että mitä kauemmas toimia lykätään, sitä kalliimmaksi sen tuhot koituvat.

Uusilla linjauksillaan Suomi on nyt yli puoluerajojen vahvasti sitoutunut päästöjen vähentämiseen ja jopa siihen, että 2040-luvulla Suomi jo poistaisi nielujen avulla ilmakehästä enemmän kasvihuonekaasuja kuin tuottaa. Tekemistä on, sillä vaikka Suomen osuus päästöistä maailmanlaajuisesti on pieni, asukasta kohden laskettuna Suomen päästöt ovat kuitenkin Euroopan suurimpia. Silloin kun itse tekee, voi vaatia muiltakin.

Euroopan unioni on asettanut tavoitteeksi vähentää päästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tuota lukemaa on tuoreen tutkimustiedon valossa pian kiristettävä. Tuoreissa ilmastolinjauksissaan Suomi ajaa EU-tavoitteen tiukentamista vähintään 55 prosenttiin. Tämä on erittäin hyvä tavoite, EU-parlamentti teki vastaavan linjauksen jo aiemmin syksyllä.

Nyt myös muut EU-jäsenmaat on saatava laajasti tähän mukaan ja siten, että myös muu maailma seuraa Euroopan esimerkkiä.

Vaikka ilmastonmuutoksen torjunta tuottaa kustannuksia, arvioiden mukaan sen tuottamat haitat, kuten merenpinnan nousu, tulvat ja kuivuus, hyönteisten ja myrskyjen aiheuttamat metsätuhot, sään ääri-ilmiöiden vaikutukset sähköverkkoon ja maanteihin, peltoviljelyyn liittyvät riskit sekä terveyshaitat tulevat vielä paljon kalliimmaksi.

Mihinkään epätoivoon ei kuitenkaan ole syytä, sillä muutos on mahdollinen. On hyvä muistaa, että Euroopan unioni tulee saavuttamaan jo aiemmin asettamansa 2020-tavoitteet. Päästöjä on vähennetty 23 prosenttia samaan aikaan kun BKT on kasvanut 53 prosenttia. Se osoittaa että kestävä kasvu on mahdollista. Asioita on vain tehtävä uudella, fiksummalla tavalla.

Nyt tavoitteet on asetettu vuoteen 2030, johon tähtäävän EU:n massiivisen ilmasto- ja energiapaketin viimeisistäkin osioista päästiin EU-parlamentin ja jäsenmaiden kesken sopuun juuri joulun alla. Direktiivien tavoitteena on muun muassa lisätä EU:n energiatehokkuutta 32,5 prosenttia ja nostaa uusiutuvan energian osuus 32 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Suomen kannalta nämä ovat hyviä tavoitteita. Euroopan komissio on arvioinut, että nyt hyväksytyillä lainsäädännöillä saisimme päästöt putoamaan 45 prosenttia vuoteen 2030. Se ei vielä riitä, mutta suunta on oikea.

Suomen omana vahvuutena ilmastohaasteissa ovat hyvin hoidetut metsämme. Suomi on ylivoimaisesti Euroopan metsäisin maa, ja metsät kasvavat nyt paremmin kuin koskaan. Hoidetut metsät ovat paitsi suuri ja tärkeä hiilinielu, myös kestävien raaka-aineiden lähde.

Ympäristötuhojen ja ilmastonmuutoksen seurauksena muoveja ja muita fossiilisiin raaka-aineisiin perustuvia materiaaleja pyritään nyt kiihtyvällä tahdilla korvaamaan kierrätettävillä ja biopohjaisilla tuotteilla. Tänä syksynä päätimme jopa kieltää kokonaan joidenkin kertakäyttöisten muovituotteiden myynnin EU-markkinoilla vuodesta 2021 alkaen.

Kaikki mikä voidaan tehdä öljystä, voidaan tehdä myös puusta. Suomessa syntyy metsäteollisuuden sivutuotteena jatkuvasti uusia puupohjaisia innovaatioita, joilla on nyt maailmalla kasvava kysyntä. Ilmastonmuutos on iso haaste, mutta meillä on tarjota siihen myös ratkaisuja. Tähän mahdollisuuteen suomalaisten kannattaa tarttua.

Julkaistu Kymen Sanomissa 30.12.2018.