VTT:n strategiassaan nostamat viisi ydinkysymystä ovat oikeita ja osuvia. Elämänlaatu, ilmastonmuutos, resurssien riittävyys, teollisuuden uudistaminen ja turvallisuus ovat paitsi meitä koskettavia isoja haasteita, myös teemoja, joissa Suomella on tarjota ratkaisuja sekä Euroopan tasolla että globaalisti.

Vaikka keskenään nämä viisi teemaa vaikuttavat ehkä erillisiltä, lopulta ne kaikki kulminoituvat kuitenkin yhteen avainkysymykseen: osaamiseen. Siitä on kiinni, kuinka onnistumme.

Hyvä elämä, turvallisuus syntyy pitkälti siitä, että ihminen voi luottaa itseensä, kykyihinsä ja pärjäämiseensä kaikkien muutosten keskellä. Se edellyttää hyvää koulutusta ja osaamista.

Suomessa osaamisen taso on edelleen kansainvälistä huippua, mutta maailma muuttuu ja osaamistarpeet uudistuvat. Siksi on tärkeää huolehtia, että jokainen lapsi ja nuori saa opinnoistaan paitsi hyvät perustiedot ja -taidot, ennen kaikkea sellaisen oppimisen ilon, motivaation ja itsetunnon joka kantaa elämässä eteenpäin.

Työelämä on nyt isossa murroksessa; globalisaatio, automatisaatio ja robotisaatio muuttavat yhteiskuntia, talouden ja työelämän rakenteita. Siksi entistä tärkeämmäksi on noussut jokaisen mahdollisuus päivittää omaa osaamistaan läpi työelämän. Tässä koko Euroopalla, mutta myös Suomella on paljon tehtävää.

Heinäkuusta alkaen Suomi toimii seuraavat puoli vuotta EU:n puheenjohtajamaana. Se on Suomelle samalla loistava tilaisuus nostaa osaaminen koko puheenjohtajuuden kärkiteemaksi. Siitä meidät tunnetaan ja siinä meitä kuunnellaan. Vaikka koulutuspolitiikka sinänsä kuuluu jokaisen EU-jäsenmaan omaan päätösvaltaan, isoja uudistamisen ja kehittämisen tarpeita on lähes jokaisella.

Jotta voimme vastata VTT:n strategiassa esiin nostamiin isoihin globaaleihin haasteisiin; resurssien riittävyyteen, ilmastonmuutokseen ja niiden edellyttämään teollisuuden uudistumiseen, tarvitaan korkeatasoista tiedettä, tutkimusta ja tuotekehitystä.

Olen pitkään ollut huolissani sekä Suomen että koko Euroopan liian vähäisistä investoinneista tälle sektorille. USA, Japani ja Korea ovat perinteisestikin olleet T&K&I-investointien tasossa Eurooppaa edellä, mutta nyt jopa Kiina investoi EU-maita isomman osuuden BKT:stään tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tämä on hälyttävää.

Jos aiomme menestyä myös tulevaisuudessa, kurssia on käännettävä. Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan visiona on investoida jatkossa vähintään neljä prosenttia bruttokansantuotteestaan TKI-toimintaan. Pidetään siitä kiinni!

Digitaalinen talous on viime vuosina muuttanut maailman talouden rakenteita. Nyt 20 suurinta digitaalista teknologiafirmaa ovat joko amerikkalaisia tai kiinalaisia. Ne myös investoivat parhaillaan voimakkaasti seuraaviin askeliin, robotisaation ja tekoälyn kehittämiseen. Esimerkiksi Yhdysvaltain investoinnit tekoälyyn ovat Eurooppaan verrattuna Euroopan komission arvion mukaan viisinkertaiset ja Kiinassakin kolminkertaiset. Tästä kelkasta ei ole varaa pudota.

Omassa strategiassaan VTT nostaa esiin juuri tekoälyn mahdollisuudet vastata moniin ihmiskunnan isoihin haasteisiin. Tässä kehitystyössä Suomen täytyy olla aktiivisesti mukana.

Kolumni Tekniikka&Talous -lehden Tech Day Finland -blogissa 9.1.2019.