Tammikuun Eurostatin pikaennuste kertoi Euroopan unionin talouskasvun hidastuneen. Kasvun vauhdittamisessa jokaisella jäsenmaalla, niiden veropolitiikalla ja työmarkkinauudistuksilla on merkittävä rooli, mutta myös Euroopan unioni voi tehdä paljon kasvun edistämiseksi.

Yksi tärkeimmistä keinoista on kauppapolitiikka. Kansainvälisellä kaupalla on Euroopalle iso taloudellinen merkitys: jokainen lisämiljardi vientiä merkitsee 14 000 työpaikkaa. Mutta kauppasopimuksilla Euroopan unioni voi merkittävästi myös vaikuttaa maailman kehityksen suuntaan. Kauppasopimuksissa sovitaan yhä laajemmin muun muassa ympäristönormeista, työsuojelusta ja yritysten yhteiskuntavastuusta.

Tuoreimpana saavutuksena perjantaina (1.2.) astui voimaan EU-Japani kauppasopimus, joka luo 630 miljoonan ihmisen vapaakauppa-alueen. Japani on yksi maailman suurimmista kuluttajamarkkinoista ja Kiinan jälkeen EU:n toiseksi suurin kauppakumppani Aasiassa. Sopimuksen ansiosta EU:n viennin Japaniin arvioidaan yli kaksinkertaistuvan 180 miljardiin euroon. Yli 90 prosenttia tulleista poistuu välittömästi, mikä tarkoittaa miljardin euron säästöjä, pääosin eurooppalaisille pk-yrityksille.

Samaan aikaan kun Yhdysvallat käpertyy itseensä ja rakentaa muureja ympärilleen, Euroopan unioni käy kauppaneuvotteluja eri puolille maailmaa aktiivisemmin kuin koskaan ennen.

Jo aiemmin voimaan astui EU:n kauppasopimus Kanadan kanssa. Tänä vuonna Japanin lisäksi on määrä saada voimaan myös Singaporen ja Vietnamin sopimukset.  Meksikon sopimuspäivitystä valmistellaan, ja neuvottelupöydissä ovat eri vaiheessaan nyt etenemässä Indonesia, Chile, Etelä-Amerikan Mercosur-ryhmä, Australia ja Uusi-Seelanti.

Nyt avautuva Japanin kauppa tuon suomalaisille yrityksille isoja mahdollisuuksia.

Suomi vie tällä hetkellä Japaniin tavaroita ja palveluita noin kahdella miljardilla vuodessa. Kasvupotentiaali on mittava. Suomen isoimmista Japanin vientiartikkeleista, havupuusta ja puurakennustuotteista tullit poistuvat kokonaan siirtymäajan jälkeen.

EU:n elintarvikeviennin maahan uskotaan kauppasopimuksen ansiosta jopa kolminkertaistuvan, ja myös Suomella on tässä aikamoinen potentiaali. Tähän saakka Japani on perinyt korkeita 30-40 prosentin tulleja muun muassa sianlihasta, juustosta ja suklaasta. Jatkossa nämä tullit tulevat laskemaan ja poistumaan.

Kauppasopimus paitsi laskee tulleja, myös yhtenäistää EU:n ja Japanin käyttämiä teknisiä tuotevaatimuksia, sertifikaatteja ja standardeja.

Se tarkoittaa, että yhä useammat yritysten tuotteet kelpaavat suoraan markkinoille puolin ja toisin. Myös palveluvienti helpottuu, sillä esimerkiksi suomalaisten testaus-, insinööri- tai ympäristöpalvelut saavat toimia Japanin markkinoilla jatkossa samoin ehdoin kuin paikalliset.

Aikamoisia kasvun mahdollisuuksia tarjoavat myös julkiset hankinnat. Japani avaa ydinkaupunkiensa hankinnat eurooppalaisille toimijoille. Niille annetaan nyt kilpailutuksessa paikallisen toimijan asema. Näissä 48 japanilaisessa ydinkaupungissa on kussakin noin 300 000 asukasta. Kilpailutuksen piiriin tulevat myös yliopistot ja sairaalat.

Kauppapolitiikka on alue, jossa Euroopan unionilla on yksinomainen toimivalta. Sen on saanut karulla tavalla havaita myös Iso-Britannia, joka erotessaan EU:sta putoaa ulos paitsi sisämarkkinoilta, myös kaikista kauppasopimuksista. Niiden neuvotteleminen on aina vuosien mittava urakka. 500 miljoonan asukkaan Euroopan unionilla on näissä neuvotteluissa tuntuvasti merkittävämpi vääntövoima kuin on yksin 66 miljoonan asukkaan Britannialla saatikka 5,5 miljoonan asukkaan Suomella.

EU on tehnyt hyviä diilejä. Ne avaavat myös suomalaisyrityksille laajoja vientimahdollisuuksia. Kuten esimerkiksi EU-Etelä-Korea kauppasopimus, joka on vuodesta 2011 kasvattanut suomalaisyritysten vientiä maahan 40 prosenttia. Mahdollisuuksia maailmalla on. Niihin toivoisi myös yhä useamman keskisuomalaisyrityksen rohkeasti tarttuvan!

Julkaistu Keskisuomalaisessa 1.2.2019.