Henna Virkkunen

Europarlamentaarikko

Päärata Euroopan tärkeimpiä liikenneverkkoja
Kolumni

Päärata Euroopan tärkeimpiä liikenneverkkoja

Pääradan varren alueet ja kaupungit ovat lähteneet isosti kampanjoimaan pääradan investointien vauhdittamiseksi. Tämä on hyvä ja kannatettava hanke. Jo puolet suomalaisista asuu pääradan varrella. Sujuvilla ja nopeilla yhteyksillä on iso merkitys asukkaiden arjelle, työpaikoille ja elinkeinoelämän kehittämiselle. Raideliikenne on myös erinomaisen ympäristöystävällinen ja turvallinen liikennemuoto.

Toisin kuin tähän saakka, jatkossa pääradan investoinneille on mahdollista saada EU-rahoitusta. EU-päätöksenteossa olemme saaneet nostettua Rail Baltican jatkoksi Tallinna-Helsinki-Oulu-Luulaja-yhteyden mukaan rajat ylittävien Euroopan tärkeimpien ydinverkkokäytävien listalle. Tämä tarkoittaa, että vuosina 2021-27 pääradan investointeihin on mahdollista saada satoja miljoonia euroja EU-tukea.

Rahoitusta koskeva Verkkojen Eurooppa- eli CEF-asetus on parhaillaan viimeisteltävänä kolmikantaneuvotteluissa, jossa toimin EU-parlamentin teollisuusvaliokunnan pääneuvottelijana. Jotta EU-rahoituksen hakeminen olisi mahdollista heti uuden ohjelmakauden alkaessa, Suomessa pääradan suunnitteluun kannattaisi laittaa nyt vauhtia. Lykkäämisestä ei ole hyötyä, sillä alueen liikennemäärien kasvu ja radan ruuhkautuminen tulee jatkumaan, ja investointitarpeet ovat edessä joka tapauksessa.

Tulevalla kaudella EU:n Verkkojen Eurooppa-ohjelmasta on tarkoitus tukea yli 42 miljardilla eurolla rajat ylittävää liikenne-, energia- ja digitaalista infraa. Toimivia, nopeita yhteyksiä tarvitaan Euroopan sisämarkkinoiden, kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tavoite on myös modernisoida yhteyksiä ja hakea entistä enemmän synergiaa yhdistämällä liikennettä, puhdasta energiaa ja digitalisaatiota.

Rahoituksesta 60 prosenttia on määrä suunnata ilmastonmuutoksen torjuntaa edistäviin hankkeisiin. Siksi liikenteen painopiste on nimenomaan ratahankkeissa. Raideliikenne on huomattavan ympäristöystävällistä, sillä se tuottaa liikenteen päästöistä vain prosentin. Samaan aikaan kun Suomessa puhutaan varsin epärealistisen nopeasta siirtymisestä sähköautoihin, kannattaisi tätäkin rahaa ja energiaa laittaa nyt raidehankkeiden edistämiseen.

Edessä oleva pääradan sisällyttäminen osaksi Euroopan merkittävimpiä ydinverkkokäytäviä lisää Suomessa EU-tukikelpoisten ratahankkeiden määrää jopa 2 miljardilla eurolla.

Nykyisellä ohjelmakaudella on suomalaisen raideliikenteen saama tuki jäänyt alle 20 miljoonaan. Tämä siksi, että rahoitettavien ydinverkkokäytävien listalle on Suomesta kuulunut vain Tukholma-Turku-Helsinki-Venäjän raja -käytävä, eikä tällä osuudella ole ollut isoja ratahankkeita.

Sen lisäksi että myös päärata on nyt nousemassa mukaan EU-rahoituksen piiriin, tuen osuus on mahdollisesti kasvamassa. Nykyisellä ohjelmakaudella Suomen kaltainen vauras maa on voinut saada radan rakentamiseen korkeintaan 30 prosenttia EU-tukea, mutta EU-parlamentti ajaa neuvotteluissa tukiosuuden nostamista jatkossa 50 prosenttiin.

Kuinka paljon rahoitusta koko Verkkojen Eurooppa-ohjelmaan suunnataan, ratkeaa lopullisesti vasta kun koko tulevasta seitsenvuotisesta EU-budjetista saadaan sopu. Tämä pitäisi saavuttaa viimeistään syksyllä Suomen puheenjohtajakaudella. Omat liikenneinfran suunnitelmat kannattaa kuitenkin tehdä niin pitkälle, että meillä on valmius hakea rahoitusta heti kun uusi ohjelmakausi aukeaa.

Julkaistu Ilkassa 5.2.2019.

Lisätietoja

Emma Hannonen

Emma Hannonen

Poliittinen avustaja

Digiagenda

Energiaunioni

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

+32 491 33 2094