On hämmästyttävää, kuinka vähän suomalaisessa kasvu- ja yrittäjyyspolitiikassa puhutaan matkailusta, vaikka Suomessa sekä kansainvälisten matkailijoiden määrä että vientiin rinnastettava matkailutulo ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla.

Ala on ollut huimassa kasvussa. Vuonna 2017 ulkomaalaisten yöpyjien määrä Lapissa kasvoi 22 prosenttia ja Järvi-Suomessakin 13 prosenttia. Kasvu jatkui edelleen viime vuonna. Matkailu on noussut jo viidenneksi suurimmaksi vientialaksi. Sen osuus BKT:sta on suurempi kuin metsä- tai elintarviketeollisuuden. Kuitenkaan matkailu ei elinkeinopoliittisessa keskustelussa saa samanlaista painoarvoa. Ehkäpä siksi, että Suomen 29 000 matkailuyritystä ovat pääosin pieniä mikroyrityksiä.

Eurooppalaisittain matkailun iso merkitys ei ole uutta. Matkailu on EU:n toiseksi suurin elinkeinosektori, ja myös ainoa sektori joka kaikki nämä vuodet on kasvanut 4-5 prosentin vuosivauhtia. Eurooppa on maailman suurin matkakohde ja ihmiset matkustavat nyt enemmän kuin koskaan.

Matkailun kehittäminen on aina vahvasti EU:n kasvupolitiikan keskusteluissa esillä. Suomella potentiaalia olisi vielä paljon enempäänkin.

OECD arvioi vuodelle 2040 neljä matkailun megatrendiä: matkailijamäärien kasvu ja uudet matkailijaryhmät, kestävän matkailun kasvu, uudet mahdollistavat teknologiat sekä liikkumisessa tapahtuvat merkittävät muutokset. Luonnon ja hyvinvoinnin pohjalle rakentuvien palvelukokonaisuuksien kysyntä on kasvussa, ja pienemmät matkailukohteet ja paikallinen ruoka nousussa. Nämä kaikki sopivat erinomaisesti Suomen matkailun tulevaisuuteen. Suomessa on paljon sellaista, mitä itse emme osaa aina arvostaa, mutta mikä on kansainvälisesti aivan huippua aina puhtaasta ilmasta ja juomavedestä upeaan luontoon ja asioiden toimivuuteen.

Menestyminen kasvukilpailussa kuitenkin edellyttää, että kohteemme tunnetaan maailmalla. Matkailu on yksi niistä toimialoista, joita digitalisaatio muuttaa nyt voimakkaasti. Suurin osa matkailuun liittyvistä hauista ja ostoista tehdään suoraan digitaalisissa kanavissa. Yhä suurempi osa matkailijoista suunnittelee ja varaa matkat mobiilisti verkosta ilman välikäsiä.

Digitalisaatio tarjoaa pienillekin yrityksille mahtavia mahdollisuuksia, kun internetin ansiosta markkina on auki koko maailmaan. Mutta useinkaan valmiudet eivät tahdo tähän riittää. Pienillä yrityksillä ei välttämättä ole ajantasaisia verkkosivuja, digitaalisista varauksista ja nettimarkkinoinnista puhumattakaan.

Jotta suomalaiset pystyvät hyödyntämään digitalisaation tuomat mahdollisuudet, alalla tarvitaan nyt yhteistä kansallista kehittämisotetta. Suomi käyttää vertailujen perusteella rahaa matkailumarkkinointiin selvästi muita Pohjoismaita vähemmän. Myös ongelmat työvoiman saatavuudessa hankaloittavat jo alan kehittämistä monella alueella. Myös tähän on haettava nyt ratkaisuja sekä koulutuksen että työperäisen maahanmuuton kautta.

Julkaistu Kainuun Sanomissa 15.2.2019.