Kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen pitää kuluneen EU-vaalikauden suurimpana saavutuksena Euroopan unionin ilmasto- ja energiapoliittisia päätöksiä.

– Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään päästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Nyt päätetyillä toimilla nyt päätetyillä toimilla tuo tavoite tullaan komission arvion mukaan saavuttamaan, ja ehkä vähän ylittämäänkin, Virkkunen sanoo.

Se ei kuitenkaan vielä riitä. Jos ilmaston lämpenemistä halutaan hillitä 1,5 asteeseen, vauhtia on kiristettävä. Loppusyksystä komissio esitteli oman visionsa hiilineutraalista Euroopasta vuoteen 2050 mennessä. EU-parlamentti keskustelee aiheesta tämän viikon täysistunnossaan.

– Mitä kauemmas toimia lykätään, sitä vaikeampia ja kalliimpia tarvittavat muutokset ovat. EU-parlamentti esitti jo syksyllä, että Euroopan unionin on tiukennettava vuoden 2030-tavoitteeensa 55 prosenttiin. On hienoa, että Suomessa peräti kahdeksan eduskuntapuoluetta tukee tätä tavoitetta yhteisissä ilmastolinjauksissaan. Nyt on toimittava sen eteen, että myös muut jäsenmaat lähtevät tähän mukaan, Virkkunen sanoo.

Hänen mukaansa Euroopan unionin on otettava ilmastonmuutoksen torjunnassa globaalin johtajan rooli. Kukaan muu ei sitä tee.

– Teollisuuden uudistaminen ympäristöfiksuksi tukee myös Euroopan kilpailukykyä. On mahdollista sekä vähentää päästöjä että kasvattaa taloutta yhtä aikaa, viime vuosikymmenten historiamme sen osoittaa, EU-parlamentin energia-, teollisuus- ja tutkimusvaliokunnan jäsen Virkkunen sanoo.

Kuluneella kaudella Euroopan unionin tasolla on päätetty mittavista lainsäädännöistä, joilla muun muassa lisätään energiatehokkuutta, tehostetaan energiamarkkinaa ja nostetaan uusiutuvan energian osuutta. Autonvalmistajille on asetettu entistä tiukemmat hiilidioksidipäästörajat, ja ensimmäistä kertaa ne on ulotettu myös kuorma-autoihin. Kiertotaloutta on vauhditettu uudella jätedirektiivillä ja jopa kieltämällä osa kertakäyttömuoveista kokonaan.

– Suomalaisille yrityksille ja innovaatioille tämä tarjoaa aikamoisia kansainvälisen kasvun mahdollisuuksia.

Seuraavaksi Euroopan unionin on Virkkusen mielestä tartuttava tekstiiliteollisuuteen.

– Maailman tekstiiliteollisuus saastuttaa saman verran kuin lento- ja laivaliikenne yhteensä. Kertakäyttökulttuuriin, luonnonvarojen tuhlaukseen ja surkeisiin työoloihin perustuva tekstiiliteollisuus on kestämättömällä pohjalla. Uusi jätedirektiivi velvoittaa jatkossa jäsenmaat keräämään tekstiilit erikseen, mutta se on vasta ensimmäinen askel. Lisää toimia tarvitaan, Virkkunen sanoo.